Työsuojeluhenkilöstö: liian suuri työmäärä ja heikko tiedonkulku kuormittavat työpaikoilla
Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos tiedottavat 16.11.2016, tiedote 56/2016
Psykososiaalisista kuormitustekijöistä erityisesti suuri työmäärä, keskeytykset, heikko tiedonkulku ja jatkuvat muutokset ovat arkea monella työpaikalla. Moni työsuojeluhenkilö kohtaa aikaisempaa useammin väsyneitä ja stressaantuneita työntekijöitä ja joutuu selvittelemään työpaikan konflikteja ja ilmapiiriongelmia. Työpaikoilla olisikin hyvä ottaa tavaksi pohtia yhdessä, mitä kuormitukselle voi tehdä. Tulokset käyvät ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Psyykkistä kuormitusta työpaikoilla voivat aiheuttaa esimerkiksi epäselvyys työn tavoitteista, jatkuva kiire, vaikutusmahdollisuuksien puute, puutteelliset mahdollisuudet kehittyä ja oppia uutta, puutteellinen palaute, pitkittynyt epävarmuus, keskeytykset ja suuri vastuu. Näistä kuormitustekijöistä erityisesti suuri työmäärä ja keskeytykset ovat työpaikoilla yleisiä: 85 % työsuojeluhenkilöstöstä arvioi, että työpaikalla on vähintään jossain määrin liian suuri työmäärä tai liian kova työtahti, vastaavasti 78 % vastaajista katsoi työpaikalla esiintyvän jatkuvia keskeytyksiä.
– Myös rakentavan palautteen ja arvostuksen puute sekä epäselvät tehtävänkuvat ja tavoitteet olivat läsnä monella työpaikalla toteaa tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
Vuorovaikutukseen liittyvistä tekijöistä puolestaan heikko tiedonkulku (83 %) ja jatkuvat muutokset (78 %) nähtiin työpaikoilla useimmin haasteena.
Valtaosa vastaajista arvioi psyykkisten ja vuorovaikutukseen liittyvien kuormitustekijöiden tason kuitenkin säilyneen samalla tasolla edeltävän vuoden aikana. Lisäystä katsottiin tapahtuneen lähinnä työn määrässä ja tahdissa, hallitsemattoman tiedon määrässä, työsuhteiden epävarmuudessa sekä muutoksissa.
Työpaikoilla kohdataan väsyneitä työntekijöitä ja konflikteja
Psykososiaaliset kuormitustekijät näkyvät työsuojelutehtävissä henkilöstön kuormittumisena ja ilmapiirin heikentymisenä. Kuten eräs vastaaja toteaa: ”Työntekijöiden jaksaminen on aivan äärirajoilla ja se aiheuttaa kireitä välejä työyhteisössä.”
– Väsyneenä asiallinen keskustelu ja esimerkiksi väärinkäsitysten onnistunut ratkominen voi olla vaikeaa, toteaa työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta. Moni vastaaja kertoikin, että työsuojelutehtävissä yhteydenotot ovat lisääntyneet, ja sekä esimiehet että työntekijät kaipaavat esimerkiksi enemmän keskustelutukea.
Yksityiskohtaisempana sisältönä esiin nousivat konfliktien ja haastavien tilanteiden käsittely, työntekijöiden jaksamisen tukeminen sekä myönteisen ilmapiirin, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen tukeminen. Aina myöskään työterveysyhteistyö ei suju kitkatta. Työsuojeluhenkilöstö kaipaa neuvottelutaitoja tilanteisiin, joissa esimerkiksi kaikki osapuolet eivät nähneet kuormituksen merkitystä yhtä tärkeänä.
”Työyhteisön hyvinvointiin pitäisi panostaa reilusti enemmän, työnantaja ei käsitä kuinka suuri merkitys sillä voi olla koko yrityksen toimintaan ja talouteen”, totesi eräs vastaajista.
Psykososiaalisten riskien arviointiin kaivataan lisää osaamista
Psykososiaaliset riskit huomioidaan työpaikoilla yleensä riskinarviointien ja työpaikkaselvityksien yhteydessä. Lisäksi riskien arvioinnissa hyödynnetään mm. erilaisia hyvinvointikyselyitä, eri tahojen välisiä keskusteluja sekä kehitys-/tavoitekeskusteluja.
Moni vastaajista kaipaa kuitenkin lisää osaamista psykososiaalisten riskien arviointiin ja hallintaan.
– Psykososiaaliset riskit tulisi arvioida objektiivisesti ja niitä tulisi arvioida yhdessä muiden työn riskien kuten fyysisten, fysikaalisen ja kemiallisten riskien kanssa, asiantuntija Kerttuli Harjanne painottaa. Tavoitteena tulee olla työpaikan työn riskien riskiprofiili, jonka perusteella tunnistetaan työsuojelun painopisteet ja kehittämiskohteet. Psykososiaalisten riskien arvioinnissa on tärkeää tunnistaa työhön ja työtehtäviin liittyvät riskit Harjanne jatkaa.
Työpaikoilla olisi hyvä pohtia yhdessä, mitä kuormitukselle voi tehdä. Usein kuormitus koostuu monista pikkuasioista, jolloin myös ratkaisut ovat pieniä askeleita, yksi kerrallaan. On myös hyvä miettiä yhdessä asioiden tärkeysjärjestys: mitä tehdään kiire- tai ruuhkatilanteessa ensin ja minkä voi jättää odottamaan rauhallisempia aikoja.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin lokakuussa 2016. Kysely lähetettiin noin 3100:lle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 822. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Lisätietoja
Asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915, kerttuli.harjanne[at]ttk.fi
Työterveyspsykologi Heli Hannonen, Työterveyslaitos, p. 050 4300 166, heli.hannonen[at]ttl.fi
Tutkija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
Tutustu myös
TS-paneelin nettisivut (www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli)
Paneelin VII tarkemmat tulokset (pdf)
TTK:n tarjoaman Tutka -työkalu http://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/tyokalut/tutka
Keinoja psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämiseen: http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/psykososiaaliset_riskit/kuormitustekijoiden_vahentaminen/sivut/default.aspx
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
