Työterveyshuollon Depressio-suositus on päivitetty
Työkyvyn tukitoimet ja oikea-aikainen hoito tärkeää masennuspotilaan työssä jatkamisen ja työhön paluun tueksi
Tiedote 21/2015 26.3.2015
Työssäkäyvistä suomalaisista kuusi prosenttia kärsii vuosittain masennustiloista. Työelämän muutosten vuoksi masennus haittaa työssä selviytymistä aiempaa enemmän. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio -suositus korostaa työterveyshuollon aktiivista ja koordinoivaa roolia masennuksesta kärsivien työkyvyn tukemisessa. Tukitoimia kuten työaikajärjestelyjä tarvitaan varsinkin sairauslomalta työhön palatessa. Tärkeää on ehkäistä, tunnistaa ja hoitaa masennustilat mahdollisimman varhain. Suositus on päivitetty maaliskuussa ja julkaistu Duodecimin Terveysportissa.
Suositus on tarkoitettu toiminnan tueksi kaikille työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille, jotka osallistuvat depressiopotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen, sanoo ylilääkäri Teija Kivekäs Työterveyslaitoksesta.
Masennustila, depressio, on työikäisten keskeinen terveys- ja työkykyongelma. Suomessa masennusperusteisten sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kaksinkertaistui 1990-luvun lopulta alkaen, mutta kasvu on viime vuosina kääntynyt laskuun, selvimmin vanhimmissa ikäryhmissä. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet yli 30 prosenttia vuodesta 2007.
─ Depression kehittyminen on monitekijäinen prosessi, muistuttaa Kivekäs. Taustalla on biologisia, psykologisia ja sosiaalisia vaaratekijöitä. Myös työhön ja työilmapiiriin liittyvillä tekijöillä voi olla yhteys masennustilan ilmaantumiseen ja kulkuun.
Monialainen hoito tukee depressiota sairastavan työntekijän toipumista ja työkykyä
Työterveyshuollossa masennustilan hoitoon kuuluvat kokonaisvaltainen alkuselvitys, säännöllinen seuranta, tilanteeseen soveltuva psykososiaalinen tai psykoterapeuttinen tuki sekä tarpeenmukainen lääkehoito. Neuvonta ja ohjaus kuuluvat jokaisen depressiopotilaan hoidon aloitukseen ja osaksi psykososiaalista hoitoa. Hyvää hoitoa tukee mahdollisuus psykiatrin konsultaatioon.
─ Hoidon tavoitteena on täysi oireettomuus masennustilan uusiutumisen ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi, sanoo Kivekäs.
Työpaikan tukitoimet ja ammatillinen kuntoutus edistävät työssä jatkamista ja työhön paluuta
Lisääntynyt tietotyö on tehnyt työstä ja työympäristöstä psyykkisesti ja kognitiivisesti haastavia. Masennustilan oireet ja vaikutukset toimintakykyyn haittaavat aikaisempaa enemmän työssä selviytymistä. Tarvitaan työjärjestelyjä tai muita työpaikan toimia.
Osasairauspäivärahan ja työeläkekuntoutuksena toteutettavan työkokeilun avulla voidaan tukea masentuneen työssä jatkamista ja työhön paluuta mahdollistamalla osa-aikainen työskentely.
─ Lääkinnällisenä kuntoutuksena työkykyä voidaan tukea esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapian avulla, muistuttaa asiantuntijalääkäri Elina Kinnunen Kelasta.
Työterveyshuollon yhteistyö työpaikan sekä muun terveydenhuollon kanssa tärkeää
Työterveyshuollolla on keskeinen koordinaatiorooli depressiopotilaiden työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa. Työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä edistetään masennustilojen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.
─ Hyvä yhteistyö ja selkeä työnjako työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä kuntoutustoimijoiden kanssa parantavat depressiopotilaan hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä työhön paluun edellytyksiä, toteaa ylilääkäri Riitta Sauni sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin 3000 ihmistä vuosittain
Vuonna 2013 masennuksen perusteella alkoi Kelan tilastojen mukaan noin 24 000 sairauspäivärahakautta ja osasairauspäivärahakausia noin 2200. Työeläkejärjestelmästä vuonna 2013 uudelle masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3220 henkilöä.
Kaikkiaan vuoden 2013 lopussa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työeläkejärjestelmästä noin 31 500 henkilöä. Vuonna 2013 masennustiloihin perustuvien sairauspäivärahojen kustannukset Suomessa olivat Kelan tietojen mukaan 108 miljoonaa euroa ja työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemeno Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan 424 miljoonaa euroa.
Lisätiedot: ylilääkäri, dosentti Teija Kivekäs, Työterveyslaitos, 030 474 2557, teija.kivekas@ttl.fi
Suositus
Työterveyslaitoksen kokoama työryhmä on päivittänyt Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressiosuosituksen tuoreimman tutkimustiedon ja syksyllä 2014 julkaistun depression Käypä hoito –suosituksen mukaisesti. Työterveyshuollon ammattihenkilöstölle tarkoitettu suositus on julkaistu Duodecimin Terveysportissa.
www.terveysportti.fi Ks. Työterveys ja kuntoutus, Työterveyshuollon hyvä käytännöt, Depressio
suora linkki: http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/ttk00100 (HUOM vaatii lisenssin)
Kivekäs T, Haakana L, Hannonen H, Kinnunen E, Sauni R, Vuokko A. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio. Terveysportti, Työterveys ja kuntoutus -tietokanta. Artikkeli ttk00100(000.001). Työterveyslaitos, 2015.
Tutustu myös Teija Kivekkään esityskalvoihin "Depressio ja työterveyshuolto -ajankohtaista hoitosuosituksista (pdf)"
Työterveyslaitos Perjantai-meeting 6.3.2015.
Perjantai-meetingit ovat avoimia työterveyshuollon ja työlääketieteen asiantuntijaluentoja.
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 700.