Työtovereiden tuki voi olla masentuneelle merkityksellinen toipumiskeino
Joka kolmannen työkyky pettää ennen eläkeikää. Yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy on mielenterveyden häiriö. Mielenterveysongelmat aiheuttavat eniten myös pitkiä sairauspoissaoloja. Masennuksen vuoksi 2000-luvulla onkin myönnetty vuosittain 23 000 - 32 000 sairauspäivärahakautta. Lääkkeiden ja terapian lisäksi toisilta ihmisiltä saatava apu eli sosiaalinen tuki ehkäisee ja lievittää masennuksen oireita.
– Sosiaalisen tuen merkitystä ei pidä aliarvioida masennuksesta toipumisessa. Siksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miten työpaikoilla saadaan syntymään työntekijöiden välille välittämistä, huolenpitoa ja myötätuntoa, toteaa professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Sosiaalinen tuki toimii myös ainoana ”lääkkeenä”
Kelan vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan koetulla sosiaalisella tuella – ystäviltä, kumppanilta ja sukulaisilta saadulla avulla – on tärkeä merkitys masennuksesta toipumisessa sekä ainoana toipumiskeinona että terapian ja lääkehoidon rinnalla. Nekin vastaajat, jotka eivät ilmoittaneet saaneensa lääketieteellistä hoitoa, olivat saaneet sosiaalisesta tuesta apua masennuksesta toipumiseen. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset olivat kokeneet sosiaalisen tuen tärkeäksi avuksi masennusoireilustaan toipumisessa.
– Ihmisillä on luontainen taipumus asettua toistensa asemaan ja tuntea myötätuntoa. Kysymys kuuluu, miten työpaikkojen ilmapiiri sekä työn järjestelyt tukevat työntekijöiden välisen luottamusta. Kyse voi olla niinkin arkisista asioista kuin kahvitauot, työhuoneiden sijoittelu ja mahdollisuudet yhteisen ajan viettämiseen virkistystoiminnassa, pohtii Hiilamo.
Sosiaalinen tuki oli merkityksellistä myös vakavammasta masennuksesta kärsivillä ja masennukseensa lääketieteellistä hoitoa saaneilla kaikenikäisillä vastaajilla. Tulokset tukevat sosiaalisen tuen merkitystä masennuksesta toipumisessa saadusta hoidosta ja masennuksen vaikeusasteesta riippumatta.
Etä- ja liikkuva työ haastavat sosiaalisen tuen
– Tärkeää on miettiä myös, miten sosiaalinen tuki ja yhteisöllisyys toteutuvat esimerkiksi etätöissä ja liikkuvissa töissä, jotka tuntuvat vain lisääntyvän, Hiilamo huomauttaa.
Työ ja Terveys Suomessa 2012 -katsauksen mukaan joka viidennen työntekijän (20 %) lähiesimies työskentelee eri toimipisteessä kuin työntekijä itse. Eri paikkakunnilla sijaitsevien esimiesten koettiin antavan vähemmän palautetta sekä tukea ja apua niin työhön kuin työssä kehittymiseen.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksen aineistona käytettiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteen lokakuussa 2002 toteuttaman verkkokyselyn vastauksia. Kysely oli suunnattu masennuksesta kärsiville. Vastaajia oli yhteensä 1019. Yli puolet (58,4 prosenttia) vastaajista oli nuoria eli korkeintaan 30-vuotiaita. Naisten osuus vastaajista oli peräti 78,6 prosenttia.
Heikki Hiilamo puhui Työterveyspäivillä tiistaina 22.10. kello 9.30 alkaneessa avausseminaarissa aiheesta Inhimillinen työ – Ihmisen särkyvyys. Seminaarin moderaattorina toimi Osku Pajamäki.
Lisätietoja
professori Heikki Hiilamo, Helsingin yliopisto, puh. 040 358 7203, heikki.hiilamo[at]helsinki.fi
Lue lisää
Hiilamo H, Tuulio-Henriksson A. (2012) Terapiaa, lääkkeitä ja toisia ihmisiä. Sosiaalisen tuen merkitys masennuksesta toipumisessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2012:49:209-219.
Työterveyslaitoksen tiedote Työolot ovat parantuneet mutta sirpaloituva työ uhkaa työhyvinvointia (Työ ja terveys Suomessa 2012, 16.5.2012)
Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta Työterveyslaitoksen sivuilla
Masennus ja työ
Työkyvyn tukeminen
Lue myös Heikki Hiilamon haastattelu Kelkasta putoavien puolella TTTDigistä 5/2013.
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 800.