Työurat pitenevät työn psykososiaalista kuormitusta vähentämällä

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että monia sairauksia voidaan ehkäistä työn psykososiaalista eli työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä. Riski tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin voisi vähetä jopa 37 prosenttia ja mielenterveyssyistä myönnettäviin työkyvyttömyyseläkkeisiin vajaat 20 prosenttia. Mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimpiä syitä. Tutkimustieto konkreettisista keinoista vähentää työpaikkojen psykososiaalista kuormitusta on kuitenkin puutteellinen.

Tiedotustilaisuus Hotel Crowne Plazassa, Helsingissä 26.8. klo 12.15. Tiedotustilaisuuden ohjelma. Tervetuloa.

– Luvut käyvät ilmi suomalaisesta seurantatutkimuksesta, johon osallistui 30 000 miestä ja naista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten parempi työaikojen hallinta voisi vähentää ennenaikaista työstä poistumista, kertoo professori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta ja Lontoon yliopistosta.

Mika Kivimäki luennoi kansainvälisessä konferenssissa Work Well-being and Wealth Helsingissä 26.8. Työterveyslaitoksen järjestämän konferenssin aiheena on työurien jatkamiseen, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvä tuorein tieto, haasteet ja ratkaisut.

– Sydän- ja verisuonisairauksien ja muiden kroonisten sairauksien ehkäisy on tärkeää työuria pidennettäessä, jatkaa Kivimäki ja nostaa esiin lisää tutkimustietoa.

– Eurooppalaisessa 170.000 miestä ja naista käsittäneessä kokoomatutkimuksessa työstressi ja työn epävarmuus olivat yhteydessä noin 20 prosenttia kohonneeseen sydäntaudin vaaraan. Pitkään jatkuvan liiallisen työkuormituksen on osoitettu lisäävän myös masennusriskiä.

– Julkista sektoria koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että riski tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamiin työkyvyttömyyseläkkeisiin oli kaksinkertainen työpaikoilla joissa tehtiin henkilöstösupistuksia tai henkilöstö koki työn kuormittavaksi ja vaikutusmahdollisuudet työhön vähäisiksi.

– Työn psykososiaalisiin tekijöihin puuttumalla näyttäisi olevan mahdollista vähentää sairastumisesta johtuvaa varhaista eläköitymistä. Tällä hetkellä systemaattinen tutkimus konkreettisista keinoista vähentää työpaikkojen psykososiaalista kuormitusta kuitenkin puuttuu, painottaa Kivimäki.

Työn suunnittelussa tärkeä huomioida normaalit ikään liittyvät muutokset

Ikääntyvillä työntekijöillä on monia vahvuuksia. Heillä on kokemuksen tuomaa näkemystä, osaamista ja suhteellisuuden tajua.

Toisaalta ikääntyessä erot toimintakyvyssä kasvavat ihmisten välillä. Fyysisen toimintakyvyn tiedetään alkavan heikentyä jo varsin nuorena. Myös ikään liittyvä muistin heikentyminen ja päättelyn hidastuminen alkavat yleensä varhain, noin 40 ikävuoden vaiheilla.

Lisäksi ikääntyvän työntekijän energiavarat jatkuvaan intensiiviseen toimintaan ovat yleensä vähäisemmät kuin nuorten.

– Nykymuotoisessa työurassa näitä normaaleja ikään liittyviä muutoksia otetaan huomioon aivan liian harvoin”, väittää Kivimäki. Esimerkiksi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin voisi lisätä ikääntyvien työssä pysymistä.

Työterveyslaitos järjestää Work, Well-being and Wealth: Active Ageing at Work -kongressin (WWW) Helsingissä yhteistyössä kansainvälisten tieteellisten järjestöjen ja organisaatioiden (JPI, PEROSH, ICOH, IEA, European Agency on Safety and Health at Work) sekä sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja suomalaisten työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa. Konferenssiin osallistuu 200 tutkijaa ja asiantuntijaa lähes 30 eri maasta.

Lisätiedot: professori Mika Kivimäki, Työterveyslaitos, University College of London, puh. 040 730 8879, 030 474 2709, mjkivima(at)mappi.helsinki.fi

Konferenssista lisätietoja antaa tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, puh. (030) 474 2729, 040 544 2750, mikko.harma(at)ttl.fi

ks. ohjelma konferenssin nettisivuilta www.ttl.fi/www2013
Twitter #workhealth2013

Linkkejä tutkimusartikkeleihin:

Kivimäki M et al. IPD-Work Consortium. Job strain as a risk factor for coronary heart disease: a collaborative meta-analysis of individual participant data. Lancet 2012 Oct 27;380(9852):1491-7

Virtanen M et al. Kivimäki M. IPD-Work Consortium. Perceived job insecurity as a risk factor for incident coronary heart disease: systematic review and meta-analysis. BMJ 2013 Aug 8;347:f4746

Singh-Manoux A, Kivimaki M et al. Timing of onset of cognitive decline: results from Whitehall II prospective cohort study. BMJ 2011 Jan 5;344:d7622.

Vahtera J et al. Employee control over working times and risk of cause-specific disability pension: the Finnish Public Sector Study. Occup Environ Med 2010 Jul;67(7):479-85.

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 800.

Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Tilaa