Työurien pidentäminen edellyttää laadukasta ja vaikuttavaa työterveyshuoltoa

Report this content

Asiakkailla tulee olla mahdollisuus seurata ja arvioida työterveyshuoltopalvelujen laatua ja arvioida niiden vaikuttavuutta esimerkiksi hankintapäätöksiä tehdessään. Tätä varten työterveysyksiköillä tulee olla kirjallinen laatujärjestelmä vuoden 2016 alusta lähtien. Vaatimus perustuu vuoden 2014 alusta uudistuneeseen asetukseen hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä.

Työterveyslaitos järjestää 4.6.2014 seminaarin, jossa käsitellään Hyvä työterveyshuoltokäytäntö-oppaassa julkaistavia periaatteita työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seuraamaan Laadukas työterveyshuolto –seminaaria Finlandia-taloon 4.6.2014 klo 8:30-16:00.

Uuden asetuksen mukaisen laatujärjestelmän tulee noudattaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita, joihin kuuluvat palveluiden suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen työpaikan tarpeiden pohjalta, vaikuttavuuden seuranta ja arviointi sekä laadun parantaminen.

Edellytys toiminnan vaikuttavuudelle on työterveysyhteistyö, jolla tarkoitetaan työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajiensa sekä työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi, sanoo teemajohtaja Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitoksesta.

Työterveyshuolto ja työurien pidentäminen

Työterveyshuollon tavoite on edistää terveyttä ja työkykyä työuran eri vaiheissa. Tähän pyritään ehkäisemällä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, parantamalla työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä edistämällä työyhteisön toimintaa. Työurien pidentämisessä työterveyshuollon osaaminen liittyy erityisesti työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Vaikka kaikki sairaudet eivät ole ehkäistävissä, niihin liittyvää työkyvyttömyyttä voidaan merkittävästi vähentää yhteistyössä työpaikkojen kanssa.

Työterveyshuollon, muun terveydenhuollon ja työpaikkojen välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä

Työkyvyttömyyden vähentämiseen tarvitaan oikea-aikaisen sairaanhoidon lisäksi myös työhön kohdistuvia toimenpiteitä. Työterveyshuollolla on ainutlaatuinen rooli ”sillanrakentajana” terveydenhuollon ja työpaikkojen mahdollisuuksien välillä. Tätä asemaa ovat hyödyntäneet viimeaikaiset lakimuutokset, kuten oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, Kelan osasairauspäiväraha ja ”30-60-90 päivän sääntö”. Edelleen kuitenkin tarvitaan työnjaon ja yhteistyön täsmentämistä muun terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä.

Ennaltaehkäisy on työterveyshuollon keskeinen tehtävä, oli kyse sitten sairauksista tai niihin liittyvästä työkyvyttömyydestä. Vaikka väestön terveys on kehittynyt suotuisasti, väestöryhmien väliset erot ovat samaan aikaan kasvaneet. Työterveyshuollon tulee kehittää toimintaansa asiakkaiden muuttuvien tarpeiden ja odotusten mukaan, jotta eri ryhmät tulevat tasapuolisesti huomioiduksi. Työpaikoilla tämä tarkoittaa aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä sekä työsuojeluorganisaation että henkilöstöhallinnon kanssa.

Työterveyslaitos puolueettomana asiantuntijaorganisaationa tarjoaa koulutuksen ja konsultaation lisäksi tulevaisuudessa myös laadun auditointiin liittyviä palveluita työterveyshuolloille ja niiden asiakkaille.

Lisätiedot
Kari-Pekka Martimo, teemajohtaja, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2268, 050 566 5797, sp. kari-pekka.martimo[at]ttl.fi
Timo Leino, ylilääkäri, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2388, 043 825 1894, sp. timo.leino[at]ttl.fi
Maria Rautio, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2736, 040 542 9450, sp. maria.rautio[at]ttl.fi

Lisätiedot seminaarista
Laadukas työterveyshuolto, 4.6.2014

Tutustu myös
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013)
Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottuu, osasairauspäivärahakausi pitenee. STM tiedote 12.12.2013
Työterveyshuollon lausunto työhönpaluun mahdollisuuksista (”30-60-90 päivän sääntö”)

Työterveyslaitoksen mediapalvelu

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 750.