Työuupuneet suoriutuvat hyvin, mutta hinta aivoille voi olla kova
Työterveyslaitos tiedottaa 17/2016, Helsinki 17.3.2016
Kun ihminen uupuu työssään, hän kokee usein muistin ja keskittymisen vaikeuksia. Työterveyslaitoksen aivotutkimushanke osoitti, että työuupuneet pystyvät yhtä hyvään suoriutumiseen kuin muut. Kuitenkin työskentelyn aikainen aivotoiminta poikkeaa heillä tavanomaisesta ja reagointi yllättäviin häiriöääniin on heikompaa.
Tuoreen tutkimustuloksen mukaan työuupuneilla hyvä suoriutuminen kuormittaa aivoja tavanomaisesta poikkeavalla tavalla siten, etteivät he reagoi työskentelyn aikaisiin häiriöääniin yhtä tehokkaasti kuin verrokit. Tieteellisessä Biological Psychology -lehdessä julkaistu tutkimustulos lisää ymmärrystä työuupumuksesta ja niistä tiedonkäsittelyn vaikeuksista, joita työuupuneet usein kokevat. Tutkimustilanne mallinsi avokonttorissa työskentelyä.
– On tärkeää pystyä keskittymään tiettyyn tehtävään, mutta toisaalta täytyy myös pystyä tarvittaessa reagoimaan erilaisiin merkkiääniin kuten puhelimeen tai hälytysääniin, toteaa psykologi Laura Sokka Työterveyslaitoksesta.
Työuupumus vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja muistiprosessointiin liittyvään aivoaktivaatioon
Tutkijat selvittivät työuupumuksen vaikutuksia suoriutumiseen tehtävissä, joissa muistia kuormitettiin eri tavoin. Lisäksi he tutkivat työuupumuksen vaikutuksia tarkkaavaisuuden kääntymiseen yllättäviin ääniin työskentelyn aikana. Työuupuneet ylsivät yhtä hyvään suoriutumiseen kuin muutkin. Sen sijaan tarkkaavaisuuteen ja muistiprosessointiin liittyvä aivoaktivaatio poikkesi uupuneilla verrokeista.
– Uupuneiden aivoissa aktivaatio on heikentynyt tietyillä aivoalueilla. Tätä vajetta kompensoidaan aktivoimalla muita aivoalueita. On mahdollista, että tätä kompensaatiota tarvitaan, jotta uupuneet yltävät yhtä hyvään suoritukseen kuin muut. Tämä voi myös osaltaan selittää niitä keskittymisen vaikeuksia ja kuormittumista työskentelyn aikana, joita uupuneet usein kokevat. Myös työn suorittaminen vie resursseja, joten uupuneet eivät reagoi mahdollisesti merkityksellisiin taustaääniin riittävän tehokkaasti, selittää Sokka.
Aivosähkökäyrä todensi häiriöiden vaikutukset
Tutkimukseen osallistui 41 työssä käyvää, eriasteisia työuupumusoireita kokevaa henkilöä sekä 26 verrokkihenkilöä. Tutkittavat suorittivat tehtäviä, jotka kuormittivat muistia vähän, kohtalaisesti ja paljon. Samaan aikaan heille esitettiin tehtävään kuulumattomia taustaääniä, kuten puhelimen pirinä, oven kolahdus tai koiran haukunta. Tutkittavien aivosähkökäyrää rekisteröitiin aivojen sähköistä toimintaa mittaavien, pään pinnalle asetettavien antureiden avulla.
– Jatkossa tarkastelemme, onko suoriutumisessa tai aivotoiminnassa eroa lievästi ja vakavasti työuupumusta oireilevien välillä, Sokka kertoo.
– Työuupumuksen uhka on otettava vakavasti. Sekä työntekijöiden itsensä että myös esimiesten ja työterveyshuollon on tiedostettava vaara silloin, kun työntekijä kokee väsymystä ja muisti tai tarkkaavuuden ongelmia työssään. Työolosuhteita ja työn järjestelyjä voidaan muuttaa ja siten välttyä työuupumukselta, aiheesta Helsingin yliopistolle väitöskirjaansa valmisteleva Sokka suosittaa.
Lisätiedot:
psykologi Laura Sokka, puh. 043 8245039, laura.sokka(at)ttl.fi
Artikkeli: Sokka Laura, Leinikka Marianne, Korpela Jussi, Henelius Andreas, Ahonen Lauri, Alain Claude, Alho Kimmo & Huotilainen Minna. Job burnout is associated with dysfunctions in brain mechanisms of voluntary and involuntary attention. Biological Psychology. Volume 117 (May 2016), 55–66.
Linkki artikkeliin: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301051116300473
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestintäassistentti
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.
Avainsanat:
