Uusi työkalu kosteusvauriorakennuksia tutkivien työn riskien hallintaan
Tiedote 05/2019, Julkaistavissa 30.1.2019
Rakennusten kosteusvaurioselvityksiä tekee suuri joukko muun muassa rakennusalan asiantuntijoita ja viranomaisia. He altistuvat työssään epäpuhtauksille ja joutuvat työskentelemään hankalissa asennoissa ahtaissa tiloissa. Työterveyslaitos on julkaissut uuden, maksuttoman työkalun – tarkistuslistan, jonka avulla kosteusvaurioselvityksiä tekevät voivat arvioida työkohteittensa vaaroja ja riskejä ja ottaa ne huomioon työtä suunnitellessaan. Tarkistuslista kehitettiin osana tutkimushanketta.
– Tarkistuslista on ensimmäinen laatuaan, vastaavaa työkalua ei ole aikaisemmin ollut, kertoo vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen Työterveyslaitoksesta.
– Muille aloille tehdyt työympäristön havainnointityökalut eivät sellaisenaan sovellu kosteusvauriorakennuksia tutkivien työn arviointiin. Tutkittua tietoa kosteusvaurioselvityksiä tekevien työoloista ja hyvinvoinnista on erittäin vähän, vaikka heidän lukumääränsä on viime vuosina kasvanut.
Tarkistuslistaan on koottu keskeiset selvitystyöhön liittyvät riskit ja niihin liittyvät suojautumisohjeet sekä turvalliset työskentelytavat. Tarkistuslista on tarkoitettu käytettäväksi työn suunnitteluvaiheessa, mutta sitä voidaan hyödyntää myös perehdyttämisessä ja työterveyshuollon työssä terveystarkastusten sisällön suunnittelussa ja neuvonnassa.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden terveydestä ja työturvallisuudesta.
– Vaarojen tunnistaminen ja riskienarviointi ovat parasta ennakoivaa työsuojelua, muistuttaa Räsänen.
Suojaimia suositellaan käytettäväksi, koska työssä on monenlaisia altisteita
Tarkistuslista kehitettiin tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin kosteusvaurioselvityksiä tekevien työn biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä kenttämittausten ja kyselyiden avulla.
Kenttämittausten perusteella kosteusvaurioselvityksiä tekevien asiantuntijoiden altistuminen mikrobeille oli varsin vähäistä. Kuitenkin tehdessään rakenteiden avauksia, ottaessaan materiaalinäytteitä tai työskennellessään ryömintätiloissa ja ullakoilla asiantuntija voi altistua suurillekin mikrobipitoisuuksille. Myös pölypitoisuudet voivat olla suuria.
Lisäksi asbestille ja teollisille mineraalikuiduille altistuminen on mahdollista. Melualtistuminen porauspäivinä ylitti melun ylemmän toiminta-arvon.
Osalle tutkimukseen osallistujista tehtiin myös terveystarkastus. Kyselytutkimuksessa ja terveystarkastuksissa tutkitut toivat esille lähinnä erilaisia ohimeneviä silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita. Terveystarkastuksissa esiin nousi myös työn henkinen kuormitus.
Suojaimia suositellaan käytettäväksi kosteusvauriorakennuksissa työskenneltäessä. Esimerkiksi hengityksensuojaimet, kuulosuojaimet ja turvajalkineet ovat tarpeen. Tarkistuslistan kohdista 5. ja 6. löytyy tarkempaa tietoa suojainten valinnasta.
Kosteusvaurioasiantuntijan työ on mielenkiintoista ja innostavaa, mutta välillä stressaavaa
Tutkimuksen mukaan kosteusvaurioselvityksiä tekevät työntekijät kokevat työnsä useimmiten mielenkiintoiseksi ja innostavaksi.
Stressin kokemuksia raportoitiin kuitenkin enemmän kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin.
– Stressikokemusten taustalla voi olla suureen työkuormaan mutta myös työn sisältöön liittyviä paineita. Kosteusvaurioselvitykset ovat usein luonteeltaan moniulotteisia ja haasteellisia ongelmanratkaisuprosesseja, jotka vaativat vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa, sanoo johtava asiantuntija Marjaana Lahtinen Työterveyslaitoksesta.
Psyykkistä kuormitusta lisää myös se, että asiantuntijat työskentelevät usein tilanteissa, joihin sisältyy ristiriitaisia odotuksia eri tahoilta ja tunnepitoisia vuorovaikutustilanteita huolestuneiden käyttäjien kanssa.
– Kosteusvaurioselvityksiä tekevissä organisaatioissa tulisikin pohtia, miten työn henkistä kuormitusta voitaisiin vähentää esimerkiksi työn organisoinnin keinoin, lisäämällä vaikutusmahdollisuuksia oman työn suunnitteluun ja työaikajoustoilla, ehdottaa Lahtinen.
Parityöskentelyn ja kollegatuen avulla sekä osaamisen kehittämisellä voidaan vaikuttaa työn ihmissuhdekuormitukseen. Viestintätaitojen kehittäminen on avainasemassa hankalien vuorovaikutustilanteiden hallinnassa.
Tutkimukseen liittyvä kysely tehtiin maalis-huhtikuussa 2017. Vastausprosentti oli 64 % (n=75). Vastaajista 68 henkilöä työskenteli sisäilma-asiantuntijan tehtävissä yksityisissä konsulttiyrityksissä ja 7 henkilöä kaupunkien ympäristö- tai tilakeskuksissa ympäristöterveystarkastajina tai sisäilma-asiantuntijoina. 43 % vastaajista oli naisia. Työoloihin liittyviä kenttämittauksia tehtiin 12 konsulttiyritysten työkohteessa ja kolmessa viranomaiskohteessa keväällä ja syksyllä 2017. Kohteina oli sekä julkisia rakennuksia että asuntoja Etelä- ja Itä-Suomessa. Viranomaiskäyntejä tekevät sekä terveydensuojelu- ja työsuojeluviranomaiset.
Työhön liittyvien riskien tarkistuslista sisäilmastoselvityksiä tekeville www.ttl.fi/tarkistuslista
Tutkimusraportti: Työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskit rakennusten kosteusvaurioselvityksissä. Työterveyslaitos 2019. www.julkari.fi
Lisätietoja Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta:
Marjaana Lahtinen, johtava asiantuntija, projektipäällikkö, puh. 043 824 0306, marjaana.lahtinen[at]ttl.fi
Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija (työturvallisuusriskit, tarkistuslista), puh. 040 505 4546, tuula.rasanen[at]ttl.fi
Pirjo Jokela, ylilääkäri (työhyvinvointi, terveys), puh. 050 545 9686, pirjo.jokela[at]ttl.fi
Sirpa Rautiala, vanhempi asiantuntija, (epäpuhtauksille altistuminen), puh. 046 851 1813, sirpa.rautiala[at]ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestinnän asiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja kouluttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 560. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
