Uutisvinkki: Työterveyslaitoksen ohje maatiloille koronavirusepidemian aikana

Report this content

Työterveyslaitos on laatinut ohjeen maatalousyrittäjille ja heidän työntekijöilleen helpottamaan toimintatapojen suunnittelua ja työn turvallista tekemistä COVID-19-epidemian aikana. Ohje on laadittu, suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja ruotsiksi. Ohjeesta löytyy vinkkejä mm. yhteismajoituksen järjestämiseen kausityöntekijöille ja perunanistutukseen.

Onko tarpeen suojautua?

Suojautumisesi on tärkeää. Parhaiten suojaudut COVID-19-taudilta pesemällä käsiäsi sekä välttämällä lähikontakteja ja lähekkäin toimimista. Pidä vähintään 1–2 metrin etäisyys asiakkaisiin ja työkavereihin. Älä tervehdi kättelemällä.

Noudata työnantajasi turvallisuudesta, työvaatetuksesta ja suojainten käytöstä antamia määräyksiä ja ohjeita.

Työnantajan tehtävä on perehdyttää työntekijät työhön ja varmistaa myös, että he eivät altistu koronavirukselle. Työntekijöillä pitää olla mahdollisuus käsien pesuun saippualla ja vedellä. Jos käsienpesu ei ole mahdollista, käytössä tulee olla käsidesiä, jossa alkoholipitoisuus on vähintään 60 %. Kasvoja kosketetaan vain pestyillä käsillä. 

Miten koronavirus tarttuu?

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät säily ilmassa pitkään eivätkä päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa.  Elintarvikkeiden, tavaroiden tai eläinten välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu.

Perusohjeita tartunnan välttämiseksi – toimi näin

  • Tule töihin oireettomana ja työskentele vain oireettomien työkavereiden kanssa. 
  • Pidä vähintään 1–2 metrin etäisyys muihin työnteon ja taukojen aikana. 
  • Jos teet työtä parin tai pienryhmän kanssa, tee työtä ja pidä taukoja saman parin tai pienryhmän kanssa, jos työsi sen sallii.
  • Pese kätesi saavuttuasi työpaikalle tai hetkeä ennen sitä. Jos saippuavesipesu ei ole mahdollista, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta.
  • Puhdista yhteiset työvälineet ja laitteet käytön jälkeen ainakin kosketuspintojen osalta joko vesisaippuapesulla tai desinfiointiaineella. Puhdista myös omat kätesi.
  • Vältä koskettamasta samoja pintoja kuin muut työntekijät. Mikäli mahdollista, jakakaa työvälineet ja laitteet niin, että ristiin käyttö on mahdollisimman vähäistä. Sopikaa, kenen vastuulla on laitehuollot ja –korjaukset.
  • Yski tai aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan tai hihaan ja varmista, että saman ohjeen ovat sisäistäneet myös työkaverisi. Niistä puhtaaseen nenäliinaan.
  • Jos maatalousyrittäjän on pakko työskennellä sairaana, niin hänen ja hänen perheenjäsentensä tulee työskennellä eri aikaan tai eri paikassa kuin muut työntekijät. Lisäksi on vältettävä yhteisten työvälineiden käyttöä.

Henkilökohtainen käsihygienia

Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen tarkoittaa käsien pesua ennen työtehtävää ja sen jälkeen, ennen ja jälkeen WC:ssä käynnin ja aina ennen ruokailua ja tupakointia tai muutoin koskettaessa kasvoja esim. niistämisen tai kädelle yskimisen jälkeen.

Suojakäsineet ja muut suojaimet eivät korvaa hyvää käsihygieniaa. Kädet on pestävä myös suojakäsineiden käytön jälkeen. Näkyvä lika on aina poistettava vesi- ja saippuapesulla. Sen jälkeen voi halutessaan tehostaa pesua vielä alkoholipitoisella käsihuuhteella.

Hengityksensuojainten käyttö

  • Maatilalla on usein tarve käyttää suojaimia kuten hengityksensuojainta, suojakäsineitä tai kasvojensuojainta työssä esiintyvien pölyjen, kaasujen tai kemikaalien takia. Hengityksensuojaimet voivat olla malliltaan esim. kertakäyttöisiä FFP3- tai FFP2-luokan suodattavia puolinaamareita.
  • Jos käytössä on uudelleen käytettäviä (puolinaamari, puhallinsuojain) suojaimia, ne täytyy puhdistaa käytön jälkeen joko saippuavesiliuoksella tai desinfiointiaineella. Tarkemmat huolto- ja puhdistusohjeet löytyvät suojaimen käyttöohjeesta. Kertakäyttöiset suojavarusteet laitetaan poltettaviin sekajätteisiin käytön jälkeen.
  • Hengityksensuojainta käytettäessä tärkeintä on, että suojain on tiiviisti kasvoilla ja siinä on biologisia tekijöitä suodattava P3-luokan hiukkassuodatin. Maatilalla näiden varsinaisten hengityksensuojainten käyttötarve määräytyy lähinnä tilan muiden riskien kuin Covid-19 riskin perusteella.
  • Koronan varalta et tavanomaisesti tarvitse suu-nenäsuojusta etkä itse tehtyä maskia maatalouden töissä, mutta niiden avulla oireileva maatalousyrittäjä voi suojata tuotantotiloja ja työvälineitä aivastelun tai yskimisen pisaroilta. Oireilevan työntekijän on pysyttävä poissa työpaikalta.
  • Jos käsittelet hengityksensuojainta, suu-nenäsuojusta tai maskia huolehtimatta käsihygieniasta tai joku aivastaa tai yskii lähelläsi, maskista voi tulla tartuntalähde. Siksi niitä käytetään kertakäyttöisinä esimerkiksi kaupoilla käynnin ajan tai työn tauosta seuraavaan taukoon.
  • FFP-hengityksensuojainta tai kirurgista suu-nenäsuojainta ei voi pestä.
  • Kangasmaskin voi pestä. Pese kangasmaski 90 asteen pesuohjelmalla tai keitä sitä viisi minuuttia vedessä, johon on lisätty hieman pesuainetta. Huuhtele ja kuivaa maski. 
  • Pue suojain puhtain käsin. Älä koske ulkopintaan käytön aikana. Riisu koskematta ulkopintaan. Kertakäyttöiset suojavarusteet laitetaan poltettaviin sekajätteisiin käytön jälkeen. Pese tai desinfioi kätesi suojaimen poistamisen jälkeen.
  • Mikäli maatilalla käytetään läpinäkyvällä muovivisiirillä varustettua kasvojensuojainta, se on pestävä käytön jälkeen saippuavesiliuoksella. Jos visiiriä lainataan toiselle henkilölle, se on pesemisen lisäksi myös hyvä desinfioida. Huomaa kuitenkin, että henkilönsuojaimet on lähtökohtaisesti tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön.

Yhteismajoituksen haasteita

  • Mikäli tiloilla järjestetään majoitusta, tulee huolehtia siitä, että turvallisista etäisyyksistä voidaan pitää kiinni ja että majoitustiloissa on mahdollisuus huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta. 
  • Käsipyyhkeinä on paras käyttää kertakäyttöisiä paperipyyhkeitä. Mikäli käytetään kankaisia pyyhkeitä, niiden tulee olla henkilökohtaisia ja ne tulee vaihtaa 2–3 kertaa viikossa.
  • Tilavaatteet tulee vaihtaa kerran viikossa. Pyykki tulee pestä vähintään 60 asteessa.  
  • Ulkomaisen työvoiman osalta noudatetaan kahden viikon karanteenikäytäntöä. Samaan aikaan tilalle saapuneet henkilöt voivat majoittua yhteisiin tiloihin muodostaen yhteisen karanteeniyksikön. Mikäli tilalle tulee myöhemmin uusia ulkomaisia työntekijöitä, he ovat luonnollisesti oma kahden viikon karanteeniryhmänsä.
  • Karanteeniryhmät ei saa kohdata toisiaan majoitus-, sosiaali-, ruokailu- yms. tiloissa. Samoin ihmiskontaktit karanteenin ulkopuolisiin on estettävä em. tiloissa sekä henkilöiden kuljetusten aikana.
  • Työntekijät voivat työskennellä karanteenin aikana yhtäaikaisesti esimerkiksi pellolla, taimitarhassa tai kasvihuoneessa, kunhan riittävistä turvaetäisyyksistä huolehditaan.

Yhteistilojen siivous

  • Siivouksessa on huomioitava, että siivotaan aina puhtaammasta likaiseen päin. Kaikki pinnat, joita kosketaan käsin esim. kädensijat, ovien kahvat, ovenpielet ja hanat jne. tulee pyyhkiä päivittäin heikosti emäksisellä puhdistusaineella.  
  • Majoitustiloja varten tulee olla omat siivousvälineet. Siivotessa tulee käyttää kertakäyttöisiä suojakäsineitä tai jos käytetään muunlaisia suojakäsineitä, ne täytyy puhdistaa saippualla ja lämpimällä vedellä. Saniteettitiloissa tulee käyttää desinfiointiainetta. 
  • Siivousvälineet tulee pestä 90 asteisella vedellä ja pesuaineella tai desinfiointiaineella. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa suosia kertakäyttöisiä siivousvälineitä.
  • Työvaatteet tulee vaihtaa siviilivaatteisiin työpäivän jälkeen. Vaatteiden pesusta tulee huolehtia viikoittain. 
  • Kun tiloilla työskentelevät liikkuvat julkisilla paikoilla esim. kaupoissa ja joukkoliikennevälineissä, tulee myös siellä huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, jotta työpaikalle ei tuoda tautia. 
  • Puhdista yhteiskäytössä olevat välineet ja laitteet ennen käyttöäsi pyyhkäisemällä ne saippuavesiliuoksella tai alkoholipitoisella puhdistusaineella. Jos voit käyttää kertakäyttöisiä suojakäsineitä, käytä niitä toimiessasi yhteiskäyttölaitteilla. Mahdollisuuksien mukaan voit suojata yhteiskäyttölaitteen ohjaimet ja näppäimistön kertakäyttömuovilla, joka laitetaan jäteastiaan käytön jälkeen. 

Esimerkkejä maatilan töistä ja suojautumisesta

Perunanistutuksessa voi joutua istumaan vierekkäin istutuskoneessa. Tällöin riittävän etäisyyden pitäminen on käytännössä mahdotonta. Mikäli koetaan tarve rajata työntekijöiden välistä kontaktia, saattaa olla mahdollista asentaa läpinäkyvä muovinen pleksilevy istutuskoneeseen työntekijöiden välille.  Mikäli levyn asentaminen ei ole mahdollista, voivat työntekijät vaihtoehtoisesti käyttää suu-nenäsuojusta tai läpinäkyvää muovista kasvojensuojainta eli visiiriä. Tämä voi estää yskiessä tai aivastaessa muodostuvien pisaroiden leviämisen toisen työntekijän kasvoille.  Tässä työvaiheessa esiintyy usein maaperän pölyä, joten on järkevää suojata hengitystään esim. kertakäyttöisellä hengityksensuojaimella FFP2 tai FFP3.  

Perunan kauppakunnostuksessa työpisteet on pyrittävä järjestämään siten, että etäisyys toisiin työntekijöihin on vähintään 1–2 m. Työssä esiintyy ilmassa usein haitallista pölyä, joten senkin takia hengityksensuojaus tai tehokas kohdeilmanvaihto on suositeltavaa. Mikäli hengityksensuojaimia ei ole saatavilla tai niiden käyttöä ei todeta tarpeelliseksi, voi pisaratartunnan mahdollisuuden vähentämiseksi käyttää suu-nenäsuojusta tai visiirimallista kasvojensuojainta. Visiiri tai suu-nenäsuojus ei kuitenkaan suojaa pölyiltä. 

Eläinten siirrossa on syytä kiinnittää huomiota työmenetelmiin, jotta turhat ihmiskontaktit voitaisiin välttää.

  • Välitykseen ja teuraaksi lähtevät eläimet on syytä viedä tilanväen toimesta valmiiksi lähelle tuotantorakennuksen ulko-ovea. Yleinen ratkaisu on erillinen tila rakennuksessa, johon pois lähtevät eläimet viedään odottamaan kuljetusta. Välitys- tai teurasauton kuljettaja ja mahdollisesti mukana oleva lastaushenkilö voivat tällöin ottaa eläimet kyytiin ilman kontaktia talon väkeen. Eläinten papereita varten on hyvä olla esim. postilaatikko. 
  • Tiloille tulevia eläimiä varten on tuotantorakennuksessa hyvä olla tila, johon eläimet lasketaan välitysautosta. Kyseessä voi olla myös sama tila kuin pois lähteville eläimille. 
  • Sorkanhoitajaa tilatessa voi käyttää palveluntuottajaa, jolla on apuhenkilö mukana eläinten siirroissa. Tällöin vältytään ihmiskontakteilta talonväen ja sorkanhoitajien välillä.
  • Eläintensiirroissa, joissa joudutaan käyttämään useita henkilöitä, voi olla vaikea säilyttää riittävää etäisyyttä toisiin työntekijöihin. Eläinten siirroissa on tällöin hyvä käyttää suu-nenäsuojusta, visiirimallista kasvojensuojainta tai hengityksensuojainta.  Hengityksensuojain suojaa mahdollisen pisaratartunnan ohella myös allergisoivalta eläimen epiteelipölyltä.   

Jos maatalousyrittäjä tai -työntekijä sairastuu

Maatalousyrittäjän on mietittävä ennakolta tarvittavat tukitoimenpiteet maatilan töihin oman sairastumisensa varalta. Yrittäjän on pyrittävä estämään sairauden leviäminen muihin perheenjäseniin. Hänen on myös vältettävä sairaana työskentelyä ja liikkumista tuotantotiloissa ja tilan kulkuneuvoissa.

Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalle mahdollisimman pikaisesti. Jos työnantaja vaatii lääkärintodistuksen sairauslomasta, on otettava yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon puhelimella tai niiden tarjoamilla verkkosovelluksilla.

LINKIT OHJEESEEN
SUOMI
VENÄJÄ
ENGLANTI
RUOTSI

 

Lisätiedot:

Kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä, puh. 040 753 2017, jukka.maittala@ttl.fi
Erikoistutkija Milja Koponen, puh. 0405358302, milja.koponen@ttl.fi

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat: