Vuorotyön ja muun elämän yhteensovittaminen on haasteellista – mutta mahdollista
Työterveyslaitos ja Finavia tiedottavat, 10.11.2015
Vuorotyö on aikaan ja paikkaan sidottua ja siksi monet työaikajoustot kuten etätyö ovat hankalia soveltaa vuorotyöhön. Vuorotyöläisen hyvinvointia voidaan kuitenkin parantaa, jos työntekijät voivat itse vaikuttaa työvuoroihinsa ja työvuorojen kuormittavuus arvioidaan jo niiden suunnitteluvaiheessa. Avoin keskustelu työpaikan joustomahdollisuuksista erilaisissa työtehtävissä ja elämäntilanteissa on hyödyllistä.
– Avoin keskustelu vähentää epätietoisuutta ja edistää hyvien työaikakäytäntöjen tasapuolista soveltamista, sanoo tiimipäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.
– Joskus saattaa olla vaikea ymmärtää, miksi työkaveri saa tehdä lyhyempää päivää tai miksi kaikki eivät tee yövuoroja. Keskustelu ja käytäntöjen avaaminen auttavat ja tukevat myönteistä työilmapiiriä.
– Myös esimiehille tilanne voi olla haastava ja siksi heille pitääkin olla selkeät ohjeet työaikakäytäntöjen soveltamisesta.
– Joskus vuorotyö voi myös helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista päivätyöhön verrattuna, jos vapaalla pystyy hoitamaan asioita keskellä päivää, muistuttaa Toppinen-Tanner.
Finaviassa vuorotyön ja perhe-elämän yhteensovittaminen on arkipäivää
Finaviassa työskentelevillä on monipuolinen ja ainutlaatuinen työskentely-ympäristö. Yli 200 ammattinimikkeen joukkoon mahtuu paljon työtehtäviä, joita ei löydä muualta. Vuorotyötä tekee 2/3 henkilöstöstä.
– Työn luonteesta riippuen etätyö on mahdollista. Toimistotyössä voi tehdä etätöitä, käyttää liukuvaa työaikaa, heillä on mahdollisuus puolen päivän asiointivapaisiin sekä viiteen ns. kokoaikavapaaseen, kertoo henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen Finaviasta.
– Lentoliikenteen epäsäännöllisyys ja ajoittuminen kaikille vuorokauden ajoille sekä lentoaseman koko asettavat vuorosuunnittelulle haasteita. Finavian tavoitteena on vuorosuunnittelussa huomioida Työterveyslaitoksen suositukset sekä työntekijöiden toiveet, Soikkanen jatkaa.
Liikennevalomallin avulla työaikojen kuormittavuus on helppo arvioida
Työterveyslaitos on kehittänyt tutkimukseen perustuvan sähköisen ”liikennevalomallin” työvuorojen kuormittavuuden arviointiin. Jos työaikalista alkaa näyttää punaista, tulee listaa korjata. Tällöin kuormitus on liian kova.
– Työaikojen kuormittavuuden arviointi tulisi liittää pysyväksi osaksi vuorosuunnittelua työaikojen optimoimiseksi, esittää tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta. Näin on jo tehty julkisella sektorilla sote-alalla. Kehittämämme menetelmä toimii osana kuntien Titania©(CGI)vuorosuunnitteluohjelmistoa. Kun työajat ovat sähköisessä järjestelmässä, arviointityökalun liittäminen mukaan onnistuu helposti.
– Liikennevalomalli on hyvä työkalu sekä työntekijän että työnantajan kannalta, sanoo Härmä. Sen avulla voidaan keskustella ja yhdessä arvioida työvuoroja. Näin saavutetaan paras tulos niin tuottavuuden kuin työntekijän hyvinvoinninkin kannalta, korostaa Härmä.
Työntekijöiden toiveet tulee huomioida, mutta palautumisajoista ei saa tinkiä
– Keskeistä vuorotyössä on palautumisen mahdollisuus. Suunnittelussa tulee huomioida työntekijöiden toiveet, mutta palautumisajoista ei tule silti tinkiä. Palautuminen hankaloituu erityisesti, jos iltavuoroa seuraa seuraavana päivänä aamuvuoro tai aamuvuoroa yövuoro.
– Tärkeää on myös, että suunnittelu aloitetaan riittävän varhain, jotta esimerkiksi perhe saa suunniteltua lomansa ja sijaisjärjestelyt saadaan sovittua, muistuttaa Toppinen-Tanner.
Työterveyslaitos on julkisen sektorin lisäksi arvioinut ja kehittänyt työaikoja erityisesti ammatti-, laiva- ja lentoliikenteessä tuoreimpana esimerkkinä luotsien ja kutterinhoitajien työajat.
Poimintoja suosituksista vuorotyöhön*
- Työvuorojen välin tulisi olla yli 11 tuntia.
- Peräkkäisiä työpäiviä korkeintaan viisi.
- Hyvin aikaisia aamuvuoroja tulee välttää.
- Yksittäisiä työpäiviä tulisi välttää.
- Työjakson viimeisen yövuoron jälkeen tulisi olla vähintään kaksi vapaapäivää.
- Alle neljän tunnin työvuoroja ei tulisi käyttää kokoaikaisessa työssä ilman työntekijän toivetta.
- Pitkiä iltavuoroputkia tulee välttää.
- Yötyötä tulisi olla mahdollisimman vähän.
- Turvallisin työvuoron pituus on 6–9 tuntia.
Linkkejä:
*Työterveyslaitoksen liikennevalo-menetelmä työaikojen kuormittavuuden arvioimiseksi (pdf)
Yleistä työajoista www.ttl.fi/tyoaika
Titania© (CGI) – ohjelmisto (hyödyntää Työterveyslaitoksen suosituksia)
TOP10 suositukset parhaista työpaikkojen käytännöistä työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. on tehty Työ ja perhe-elämä ohjelmassa kerättyjen 3000 idean pohjalta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Työ ja perhe-elämä –ohjelma (2012–2015) www.tyojaperhe.fi kerää ja levittää hyviä käytäntöjä työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi suomalaisille työpaikoille. Ohjelman rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätiedot:
tiimipäällikkö Salla Toppinen-Tanner, Työterveyslaitos
puh. 046 8512517, salla.toppinen-tanner(at)ttl.fi
henkilöstöjohtaja Kaarina Soikkanen, Finavia
puh. 020 708 2113, kaarina.soikkanen(at)finavia.fi
tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos
puh. 040 5442750, mikko.harma(at)ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista ja työsuhteita on noin 650. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.
Avainsanat:
