Ympäristötekijöillä perintötekijöitä suurempi vaikutus unen pituuteen

Juuri julkaistu tutkimus perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta unen pituuteen työikäisillä antaa viitteitä siitä, että se ei ole tiukasti perintötekijöiden määrittelemä ja että siten yksilölliseen unen pituuteen voidaan vaikuttaa. Tutkimuksen tulosten mukaan ympäristötekijöiden vaikutus unen pituuteen on noin kaksinkertainen perintötekijöiden vaikutukseen verrattuna. Lääketieteellisesti tämä merkitsee sitä, että hoidoilla on mahdollista pidentää unta esimerkiksi unettomuudesta kärsivillä, jotka ovat suuri lyhytunisten ryhmä.

–      Tämä on ensimmäinen tiedossamme oleva pitkäaikaistutkimus, jossa tuotettiin tietoa perimän vaikutuksesta unen pituuteen pitkällä aikavälillä. Käytössämme oli laaja kaksosaineisto ja kolme mittauspistettä (vuosina 1975, 1981 ja 1990), kertoo apulaisylilääkäri Christer Hublin Työterveyslaitoksesta. Aiemmin perimän vaikutusta unen pituuteen on tutkittu kertakyselyllä unen pituudesta ja tietyllä ikäryhmällä, mutta tällainen pitkittäistutkimus lisää tulosten luotettavuutta.

–      Perintötekijöiden osuus unen pituuden vaihtelussa pysyi tutkimusaikana suunnilleen samana (30 %) eri mittauspisteissä ja perintötekijät olivat hyvin pysyviä, kertoo Hublin. Vaikka ei-geneettisten ympäristötekijöiden vaikutus unen pituuteen oli suuri (n. 70 %), ne vaihtelivat suuresti eri mittauspisteiden välillä.

Lyhytunisten määrä kaksinkertaistui

15 vuoden aikana tapahtui selvä muutos unen pituudessa: lyhytunisten (alle 7 tuntia nukkuvien) osuus yli kaksinkertaistui, kun taas pitkäunisten (yli 8 tuntia nukkuvien) osuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Muutos selittyy pitkälti ikääntymisellä, sillä iän myötä keskimääräinen unen pituus lyhenee.

Unen pituuden vaikutuksesta terveyteen on julkaistu monia tutkimuksia. Niiden tulosten mukaan pienin terveysriski on noin 7-8 tuntia nukkuvilla. Unen pituus vaihtelee kuitenkin yksilön kohdalla lyhyelläkin aikavälillä. Olisi mielenkiintoista tutkia, vaikuttavatko vaihtelut unen pituudessa terveysriskeihin, pohtivat artikkelin kirjoittajat.

Tutkimusaineistona oli suomalainen kaksoskohortti (Finnish Twin Cohort). Kyselytutkimus toteutettiin vuosina 1975 (11041 kaksosparia iältään 18 vuotta tai enemmän), 1981 (9323 kaksosparia iältään 24 vuotta tai enemmän) ja 1990 (4507 kaksosparia iältään 33 – 60 vuotta). Unen pituus luokiteltiin lyhyeksi (alle 7 tuntia) ja keskimittaiseksi (7-8 tuntia) tai pitkäksi (yli 8 tuntia). Tutkimuksessa katsottiin identtisten ja epäidenttisten kaksosparien tulokset ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan.

Lisätietoja: apulaisylilääkäri, Christer Hublin, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2120, chris-ter.hublin[a]ttl.fi

Artikkeli: Genetic factors in evolution of sleep length – a longitudinal twin study in Finnish adults

Hublin C, Partinen M, Koskenvuo M, Kaprio J. Journal of Sleep Research, DOI: 10.1111/jsr.12051 (Article first published online: 20 Mar 2013) (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jsr.12051/pdf)

Uni ja vireys –verkkosivut (Työhyvinvointi -> Työaika -> Uni ja vireys)

Kaksoskohorttitutkimuksen verkkosivut

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 800.