1990-luvun lama heijastui suomalaisten terveyteen vielä vuosikymmenten päästä

1990-luvun lama on vaikuttanut pitkäkestoisesti suomalaisten terveyteen, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava MSc Rand Jarrochin väitöstutkimus. Lama-ajan taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyi naisilla kohonnut sydän- ja verisuonitautien riski, miehillä kohonnut eturauhassyövän riski sekä lisääntynyt mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve lamaa seuranneina vuosikymmeninä.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että talouslamat koettelevat monien ihmisten mielenterveyttä. Yhteydet fyysisen terveyden muutoksiin tunnetaan sen sijaan huonommin. Aiemmissa tutkimuksissa päähuomio on kohdistunut talouskriisissä työttömäksi jääneisiin. Talousvaikeuksien mahdollisten terveysvaikutusten tarkastelu on myös yleensä rajoittunut varsin lyhyeen seuranta-aikaan.

Suomessa koettiin poikkeuksellisen ankara lamakausi 1990-luvun alkupuolella. Vaikka laman vaikutuksia Suomessa on tutkittu eri tieteenaloilla, varsinkaan pitkäaikaisista terveysvaikutuksista ei ole kertynyt kovin paljon luotettavaa tietoa.

Itä-Suomen yliopiston epidemiologisessa tutkimuksessa selviteltiin Suomea koetelleen vaikean talouslaman mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia terveyteen 1990-luvulta aina viime vuosiin asti kestäneessä seurannassa. Tutkittavat olivat valikoimaton väestöotos itäsuomalaisia naisia ja miehiä, jotka 1990-luvun laman aikaan olivat keski-iässä tai saavuttamassa eläkeiän, yhteensä lähes 1800 henkeä. Heille tehtiin perusteelliset terveystarkastukset, minkä lisäksi heiltä kysyttiin muutama vuosi laman jälkeen, olivatko he itse tai heidän perheensä kokeneet laman johdosta taloudellisia tai muita vaikeuksia. Sen jälkeen heidän terveytensä kehittymistä on koko 2000-luvun ajan seurattu valtakunnallisten terveysrekistereiden avulla.

Päähuomio tutkimuksessa oli laman mahdollisissa yhteyksissä sydän- ja verisuonitautien, syöpien sekä sairaalahoitoa vaatineiden mielenterveysongelmien ja päihdesairauksien ilmaantuvuuteen laman jälkeisinä vuosikymmeninä. Ennen lamaa syntyneet sairaudet suljettiin pois, samoin tilastollisesti vakioitiin mahdollisia sekoittavia sosioekonomisia sekä terveyskäyttäytymisen eroihin liittyviä tekijöitä.

Tulosten perusteella lamavuosina koetut taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat näyttivät naisilla liittyvän lievästi mutta tilastollisesti merkitsevästi kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Miehillä vastaavasti yhteys todettiin kohonneeseen eturauhassyövän ilmaantuvuuteen. Naisilla yhteyksiä syöpiin ei todettu. Miehillä esiintyi myös lisääntynyttä tarvetta sairaalahoitoon mielenterveys- ja päihdepalveluissa, mutta naisilla näitä yhteyksiä ei ollut havaittavissa.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että talouskriiseistä saattaa seurata ennakoimatonta terveystaakan lisääntymistä talousvaikeuksille altistuneissa väestöissä. Tämä voi liittyä paitsi työttömyyteen, myös talouskriisien muihinkin ulottuvuuksiin, kuten yleiseen työmarkkinoiden epävarmuuden lisääntymiseen, konkursseihin ja velkaantumiseen. Laman tai syvän taantuman aikana ja jopa kauan sen jälkeen onkin tutkijoiden mukaan syytä mahdollisuuksien mukaan panostaa väestön terveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin.

Master of Science Rand Jarrochin väitöskirja Economic Recession and Non-communicable Diseases: A Population-based Cohort Study From Eastern Finland tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa 26.5.2023. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kustoksena kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstilaisuus https://www.uef.fi/fi/tapahtuma/doctoral-defence-of-rand-jarroch-msc-public-health-epidemiology-kuopio

Väittelijän kuva https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/52136?encoding=UTF-8

Väitöskirja https://erepo.uef.fi/handle/123456789/29587

Lisätietoja:

Rand Jarroch, randj@uef.fi, p. 040 858 4382 tai 050 302 9101