Ainutlaatuinen pakohuonelaboratorio valmistui Itä-Suomen yliopistoon – kutsu medialle 22.10.

Itä-Suomen yliopistoon, Joensuun kampukselle on valmistunut ainutlaatuinen pakohuone, jonka tarkoituksena on tuoda opetukseen mukaan pelillisyyttä ja kehittää niin muun muassa opiskelijoiden yhteisöllisiä ongelmanratkaisutaitoja. Pakohuone on osa Sm4rt LOC -hanketta, ja se on rakennettu yhteistyössä opettajankoulutuksen, tietojenkäsittelytieteen ja fysiikan oppiaineen kanssa.

Kutsummekin nyt median edustajat tutustumaan pakohuoneeseen ja ratkomaan ongelmia tehtäväradalla yhdessä Itä-Suomen yliopiston opettajaopiskelijoiden kanssa torstaina 22. lokakuuta klo 8.00 alkaen tai klo 10–11 harjoittelukoulun alakoulun oppilaiden kanssa. Huvila-teemaisessa pakohuonedemossa etsitään kadonneita arvotavaroita. Paikalla on myös hankeryhmän jäseniä. Aloituspaikkana toimii Educa-rakennuksen kahvio 1. kerroksessa, jonne on sisäänkäynti Tulliportinkadun puolelta (Tulliportinkatu 1, Joensuu). 

– Uudistuva opetus tarvitsee uusia ympäristöjä, menetelmiä sekä laitteita. Pakohuone integroi opetukseen tulevaisuuden taitoja, kuten ohjelmointia, koodausta, teknologiakasvatusta sekä ryhmätyötaitoja, kuvailee pedagogista kehitystyötä koordinoiva yliopisto-opettaja Ville Tahvanainen.

Pakohuone on valtakunnallisesti, ja todennäköisesti maailmanlaajuisestikin, ainutlaatuinen kokonaisuus. Aiemmin vastaavia kokonaisuuksia on rakennettu liikkuviksi ”matkalaukku-pakohuoneiksi”. Joensuun pysyvä tila, joka muodostuu useammasta tehtävähuoneesta, on suunniteltu yhdessä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) kanssa, joka on huolehtinut myös tilan rakentamisesta. Kulut hoidetaan yliopiston ja SYKin kanssa yhteisesti.

– Pakohuoneen toteuttaminen on osa SYKin demotoimintaa eli kokeilukulttuuria. Demot kuuluvat tutkimus- ja kehitystoimintaamme, jonka kuluilla ei ole vaikutusta tilavuokriin, kertoo ympäristöinsinööri Ari-Pekka Lassila SYKiltä.

Yliopistot tekevät SYKille vuosittain erilaisia demoehdotuksia. SYK valitsi tänä vuonna toteutettavaksi demoksi pakohuonelaboratorion, koska siinä pakohuoneen idea näyttäytyy aivan uudessa kontekstissa. Demossa yhdistyvät myös uudet oppimisen ja opettamisen tavat sekä pelillisyyden tutkimus.

Lassilan mukaan demotoiminta mahdollistaa uusien ratkaisujen rohkean kokeilemisen, mikä taas tuottaa uusia kokemuksia ja tietoa käyttäjien toiminnasta ja tarpeista. Käyttäjät puolestaan pääsevät suunnittelemaan itselleen merkityksellistä hanketta.

Muokattavissa oleva tila

Pakohuone on ensisijaisesti tarkoitettu yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstölle sekä opiskelijoille, mutta sitä voi muokata sopivaksi minkä ikäisille käyttäjille tahansa.

Tilassa voi kerrallaan työskennellä noin 20–25 henkeä eli tilaan mahtuu yhdessä kokonainen koululuokka. Pakohuoneen ongelmanratkaisusarjat sekä pelillisyys motivoivat oppilaita oppimaan asioita uudella tavalla.

– Tiedonhaun apuna tilassa on monenlaista teknologiaa, esimerkiksi vr-laseja. Peli kuvataan ja äänitetään, joten opettaja voi yhdessä oppilaiden kanssa käydä tilanteita läpi jälkikäteen. Tämä mahdollistaa tilan käytön myös tutkimustarkoitukseen oppimislaboratorion tapaan, Tahvanainen kuvailee.

Huonetta voi käyttää missä tahansa oppiaineessa, jolloin opettaja voi rakentaa itsenäisesti läpikäytävät tehtävät. Ideat ongelmanratkaisutehtäviin saadaan tarvittaessa suunnitteluryhmältä. 

– Lisäksi laitteisto, ohjelmisto ja toimintasisällöt ovat kopioitavissa myös muualle. Eikä mikään estä meitä jatkokehittämästä pakohuonetta vaikkapa yritysten henkilöstökoulutuksia varten.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ovat olleet mukana jo suunnitteluvaiheessa, ja esimerkiksi teknologiakasvatuksen tunneilla käsityönopettajaksi opiskelevat ovat ideoineet ongelmasarjoja.

Pakohuoneeseen liitetään myöhemmin myös tutkimusta. Pelillistäminen on tullut vahvasti osaksi opetusta, joten pelillistämisen pedagogiikan kehittämistä tarvitaan. Tarkoituksena on muun muassa luoda pakohuonepedagogiikalle viitekehys – mitä pakohuonepedagogiikka tarkoittaa ja miten sitä voi konkreettisesti toteuttaa.

– Pakohuone vahvistaa myös osaltaan Itä-Suomen yliopiston kansallista ja kansainvälistä imagoa oppimisympäristöjen kehittäjänä ja monipuolisena opettajankouluttajana.

Lisätietoja tilaisuudesta antaa yliopisto-opettaja Ville Tahvanainen, ville.tahvanainen(at)uef.fi, p. 050 461 9530
 

Lisätietoja hankkeesta:
Johtava kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula, Itä-Suomen yliopisto, tarja.harjula(at)uef.fi, p. 050 331 0736

Yliopisto-opettaja Ville Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto, ville.tahvanainen(at)uef.fi, p. 050 461 9530

Rakennuttajapäällikkö Taro Malinen, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, taro.malinen(at)sykoy.fi, p. 044 579 5786 

Projektipäällikkö Arto Partanen, Ramboll CM Oy (SYK Oy:n rakennuttajakonsultti), arto.partanen(at)ramboll.fi, p. 044 556 0111