Aivojen tasavirtastimulaatio on turvallinen hoitomuoto

Report this content

Aivojen tasavirtastimulaatio on lupaava hoitomuoto esimerkiksi masennuksen ja riippuvuussairauksien hoidossa. Sen turvallisuudesta saatiin uutta näyttöä tuoreessa tutkimuksessa, jossa tasavirtastimulaation käytöllä ei havaittu vaikutusta elimistön aineenvaihduntaan.

Aivojen tasavirtastimulaatio (transcranial direct current stimulation, tDCS) on menetelmä, jossa aivojen toimintaan pyritään vaikuttamaan johtamalla aivoihin heikkoa sähkövirtaa päänahalle asetettujen elektrodien avulla.

– Aikaisemmin tasavirtastimulaation on havaittu muuttavan esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaa ja stressihormonien tasoja. Omassa tutkimuksessamme emme kuitenkaan havainneet tasavirtastimulaation vaikuttavan yhteenkään yli sadasta tutkitusta molekyylistä, toteaa Aaron Kortteenniemi, tutkimuksen ensimmäisenä kirjoittajana toiminut tohtorikoulutettava.

Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä tehtyyn tutkimukseen osallistui 79 tervettä, aikuista miestä, joista puolet sai tasavirtastimulaatiota ja puolet lumestimulaatiota. Jokainen koehenkilö sai stimulaatiota viitenä peräkkäisenä päivänä. Verinäytteet otettiin analyysia varten kolme kertaa tutkimuksen aikana.

– Tulos oli yllättävä, sillä tasastimulaation on aiemmin osoitettu vaikuttavan esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaan siten, että on jopa pohdittu sen mahdollisuuksia diabeteksen hoidossa, kuvailee Kortteenniemi.

– Tuloksemme kuitenkin osoittaa, että mitattujen aineenvaihduntatuotteiden määrät eivät muutu potilashoidon näkökulmasta merkittävällä tavalla. Tämä puoltaa nykyistä näkemystä tasavirtastimulaatiosta turvallisena hoitomuotona myös aineenvaihdunnan näkökulmasta.

Aivojen tasavirtastimulaatio on herättänyt kiinnostusta esimerkiksi masennuksen ja riippuvuussairauksien hoidossa. Nämä sairaudet ovat merkittäviä sekä yksilön elämänlaadun että kansantalouden näkökulmasta. Aivojen tasavirtastimulaatio saattaa tulevaisuudessa tarjota uuden hoitomuodon tilanteisiin, joissa muut hoidot eivät tule kyseeseen.

Lisätietoja:

Tohtorikoulutettava, LK Aaron Kortteenniemi, aaronk (a) student.uef.fi

Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Soili Lehto, email. soili.lehto (a) helsinki.fi

Linkki artikkeliin: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyt.2020.00403/

Tilaa