Alkoholiongelma tulee yhteiskunnalle kalliiksi – mutta mikä siinä maksaa?

Alkoholiongelmat ovat yhteydessä korkeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa alkoholiongelmasta yhteiskunnalle koituvien kustannusten suuruutta ja syitä.

Aikaisemmin on tunnistettu erilaisten terveydellisten sekä sosiaalisten ongelmien aiheuttavan palvelujen tarvetta ja käyttöä. Kustannusten suuruudesta tai jakaumasta ei ole ollut aikaisempaa tietoa.

Tutkija Elina Rautiainen selvitti syy-seurausvaikutuksia eri riskitekijöiden ja kustannusten välillä. Tutkimuksessa käytettiin Bayes-verkkoon perustuvaa koneoppimismenetelmää kustannusten arvioimiseksi. Samalla tutkittiin, mitä tapahtuu kustannuksille, jos potilas raitistuu. Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa IMPRO-hankkeessa ja toteutukseen osallistui Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja Aalto-yliopiston tutkijoita. Tutkimuksessa käytettiin uudentyyppistä sekoittavien tekijöiden hallintaa, joka antaa jokaiselle riskitekijälle arvioidun hintalapun.

Tutkimusaineiston muodosti 363 pohjoiskarjalaista henkilöä, joilla oli todettu alkoholiongelma vuosina 2011–2012. Heidän tietojaan etsittiin viiden vuoden ajalta potilastietojärjestelmistä ja sosiaalitoimen tietokannoista.

Yllättävästi suurin vaikutus alkoholiongelmaisten hoidon kokonaiskustannuksiin oli kroonisten fyysisten sairauksien lukumäärällä. Potilailla, joilla oli vähintään kaksi kroonista sairautta, keskimääräiset hoitokustannukset olivat noin 26 000 euroa korkeammat verrattuna niihin potilaisiin, jotka eivät olleet monisairaita. Kustannuksia nostivat myös aiemmat korkeat kustannukset, toimeentulotuen saaminen ja korkea ikä. Hoidon kalleuteen vaikuttivat lisäksi huumeiden käyttö, kodittomuus sekä psykiatrinen sairastavuus. Raitistuminen vähensi kustannuksia. Tutkimuksessa laaditun mallinnuksen mukaan raitistumisen jälkeen noin 43 prosenttia henkilöistä sijoittuisi alimpaan kustannusneljännekseen, kun taas alkoholin ongelmakäytön jatkuessa tähän neljännekseen kuuluisi vain 24 prosenttia.

Tutkimustulokset valottavat, miten terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen kasvattaa sote-palvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia. – Kustannusten kasvun hillitsemiseksi olisi hyvä tukea päihdehoidon kehittämistä ja hoitoon pääsyä, sillä raitistuminen pienentää kustannuksia. Alkoholiongelmaisten henkilöiden alkoholiin suoraan liittymättömien sairauksien hoitoa tulee myös parantaa, Rautiainen toteaa.

Lisätietoja:

Nuorempi tutkija Elina Rautiainen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, elina.rautiainen (a) uef.fi, p. 046 921 5920

Lähde:

Rautiainen E, Ryynänen O-P, Laatikainen T & Kekolahti P: Factors Associated with 5-Year Costs of Care among a Cohort of Alcohol Use Disorder Patients: A Bayesian Network Model. Healthcare Informatics Research 2020;26(2):129-145. DOI: https://doi.org/10.4258/hir.2020.26.2.129