Annalisa Savaresi kansainvälisen ympäristöoikeuden professoriksi

Annalisa Savaresi tutkii, miten saadaan aikaiseksi muutos, jolle ihmiset antavat tukensa ja hyväksyntänsä.

– Nykypäivän opiskelijat ovat hyvin huolestuneita ympäristön tilasta. Ympäristöoikeuden opiskelijoiden kohdalla näin on toki aina ollutkin, mutta voi sanoa, että tutkijoiden lisääntyvät varoitukset erilaisten ympäristöasioiden mahdollisesti katastrofaalisista seurauksista ovat yhä enenevissä määrin pinnalla.

Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden professoriksi hiljattain nimitetty Annalisa Savaresi on nähnyt muutoksen siinä, miten opiskelijat suhtautuvat tulevaisuuteen. Nuoret ovat paljon huolestuneempia planeetan tilasta kuin 10 tai 15 vuotta sitten, hän sanoo. Seuraavan sukupolven saaminen mukaan ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen on iso motivaation lähde Savaresin työssä professorina.

– Rakastan työssäni tunnetta siitä, että saan muutosta aikaan. Se on todella innoittavaa. On palkitsevaa nähdä, kuinka omat opiskelijat etenevät urallaan ja ajavat tärkeitä ilmastokanteita eri puolilla maailmaa, Savaresi sanoo.

Ympäristöoikeus on kehittyvä tieteenala, joka tutkii ympäristön suojelemiseen, ihmisten terveyteen ja luonnonvaroihin liittyviä aiheita.

– Ympäristöön liittyvä huoli on tullut osaksi arkipäivää kaikilla yhteiskunnan alueilla, ja se korostaa tarvetta kouluttaa lisää ympäristöasianajajia. Ympäristöoikeuden integroituminen oikeuskäytäntöön on ensiarvoisen tärkeää; se ei saa jäädä oikeuskäytännön reunamille.

Savaresi on opettanut ja tutkinut ympäristöoikeutta siitä lähtien, kun hän aloitti väitöskirjansa Kööpenhaminan yliopistossa vuonna 2009. Ennen Itä-Suomen yliopistoon siirtymistään hän työskenteli Edinburghin ja Stirlingin yliopistoissa Isossa-Britanniassa. Savaresi aloitti vuonna 2021 apulaisprofessorina oikeustieteiden laitoksen Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskuksessa (CCEEL), josta on tullut nopeasti yksi suurimmista ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden tutkimuksen keskuksista.

Onko ilmasto-oikeudenkäynneillä väliä?

Savaresin tämänhetkinen tutkimus keskittyy ympäristölainsäädännön toimeenpanoon, etenkin ilmastonmuutokseen liittyvissä tapauksissa. Ilmasto-oikeudenkäynnit ovat olleet otsikoissa kuluneen kevään aikana. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että Sveitsi on rikkonut ihmisoikeuksia, kun se ei ole taistellut ilmastonmuutosta vastaan riittävällä tavalla.

– Pidän erittäin merkittävänä tuomioistuimen toteamusta, jonka mukaan ilmastolain noudattamatta jättäminen ja uskottavien suunnitelmien puuttuminen päästöjen vähentämiseksi ovat ihmisoikeusrikkomuksia, Savaresi sanoo.

Sveitsin esimerkki tarjoaa raamit tulevien ja vireillä olevien oikeusjuttujen puimiseen kaikkialla maailmassa.

– Mikä tärkeintä, tapaus osoittaa, että tuomioistuimet ovat valmiita vaatimaan ilmastonmuutosta koskevien lakien asianmukaista täytäntöönpanoa ja Pariisin sopimuksessa vahvistettuun lämpötilatavoitteeseen pyrkimistä.

Savaresi korostaa, että ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä, joka tuo tutkijoita yhteen eri tieteenaloilta. Tällä hetkellä hän tutkii yhdessä London School of Economics -yliopiston tutkijoiden kanssa RETOOL-projektissa ilmasto-oikeudenkäyntien vaikutuksia Euroopassa.

Hän huomauttaa, että ilmasto-oikeudenkäyntien vaikutusten arviointi ulottuu paljon juridista analyysia laajemmalle ja vaatii tieteidenvälistä yhteistyötä.

– Euroopan Unionin rahoittama RETOOL pyrkii lisäämään ymmärrystämme siitä, miten vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan ja samalla vahvistaa ja elvyttää demokraattista hallintoa, Savaresi kertoo meneillään olevasta hankkeestaan.

Kädet saveen ja kohti muutosta

Muutos on hallitseva teema myös Savaresin toisessa pitkäaikaisessa tutkimuskohteessa, joka keskittyy kasvihuonepäästöihin maankäytössä, kuten metsä- ja maataloudessa. Aihe on tärkeä Suomelle ja koko EU:lle, jossa maankäytön sääntely kohtaa paljon vastarintaa.

– Tämä on aihe, jossa lain näkökulma on tärkeä, mutta ratkaisevaa on tehdä yhteistyötä yhteiskuntatieteilijöiden kanssa. Näin voidaan ymmärtää mistä ja miksi vastustus syntyy, ja miten se selätetään, Savaresi kertoo.

Hän on kiinnostunut siitä, miten muutos saadaan aikaiseksi niin, että ihmiset hyväksyvät sen ja antavat sille tukensa. Isossa-Britanniassa ja muualla on toteutettu pilottiprojekteja, joissa maanviljelijöitä on koulutettu toimimaan uudella tavalla. Niiden tulokset ovat olleet lupaavia.

– Jos haluaa mullistaa yhteiskunnan vakiintuneita käytäntöjä, täytyy todella kääriä hihat ja ottaa huomioon myös sosio-kulttuuriset tekijät taloudellisten seikkojen rinnalla.

Savaresi uskoo, että muutos on mahdollinen, ja että hänen tutkimusalansa on oleellinen osa sitä.

– On helppoa olla pessimisti, mutta meillä kuitenkin on paljon kokemusta erilaisista käytänteistä – myös niistä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi. On tärkeä välittää tietoa siitä, mikä on toiminut, ja miettiä miten nämä menestystarinat saadaan toimimaan myös muualla.

ANNALISA SAVARESI

Kansainvälisen ympäristöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto, 1.3.2024 –

• PhD in Law, Faculty of Law, Kööpenhaminan yliopisto, 2013

Tärkeimmät tehtävät

• Ympäristöoikeuden professori, University of Stirling (osa-aikainen), 2023 –
• Hallituksen jäsen, Environmental Standards Scotland, 2021 –
• Director for Europe, Global Network for Human Rights and the Environment 2018 –
• Jäsen, ympäristölakikomissio, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, 2009 –

Lisätietoja:

Professori Annalisa Savaresi, annalisa.savaresi@uef.fi