Arvioitua harvemmalla työikäisellä on muistisairaus, mutta työikäisten Alzheimerin tauti vaikuttaa yleistyvän
Kansallisen Neurokeskuksen koordinoima Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston suurhanke selvitti muistisairauksien yleisyyttä työikäisillä. Tutkimuksen aineisto on yksi maailman suurimmista, ja tulokset on julkaistu arvostetussa Neurology-lehdessä.
Epidemiologinen tieto työiässä alkavista muistisairauksista on tähän asti perustunut pieniin aineistoihin, eikä ajantasaista tietoa Suomesta ole ollut saatavilla. Nyt julkaistu tutkimus selvitti Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden potilastiedoista vuosilta 2010–2021 työikäisten muistisairauksien ilmaantuvuutta eli uusien tautitapausten määrää sekä vallitsevuutta eli sitä, kuinka monella kaikkiaan oli muistisairaus. Tutkijat kävivät läpi kaikki tällä ajanjaksolla diagnosoidut potilaat. Yhteensä 12 490 potilaan sairauskertomukset arvioitiin ja luokiteltiin diagnostisten kriteerien mukaisesti. Käytännössä lähes kaikki työiässä alkavat muistisairaudet Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla diagnosoidaan näissä sairaaloissa, mikä tekee aineistosta erittäin luotettavan.
Uusien tapausten määrä on suurempi kuin aiemmissa tiederaporteissa
Tutkimuksessa havaittiin korkeampia ilmaantuvuuslukuja kuin aiemmassa kansainvälisessä tiedekirjallisuudessa. Muistisairauksien ilmaantuvuus oli 20,5 tapausta 100 000 henkilövuotta kohden 30–64-vuotiailla ja 33,7 tapausta 100 000 henkilövuotta kohden 45–64-vuotiaiden joukossa. Yleisin muistisairaus oli Alzheimerin tauti, jota sairasti 48 prosenttia muistisairausdiagnoosin saaneista. Otsa-ohimolohkorappeumakirjon sairaus oli 23 prosentilla ja Lewyn kappale -kirjon sairaus kuudella prosentilla diagnoosin saaneista.
Muistisairauksien vallitsevuus tutkitussa aineistossa tarkoittaa Suomen väestöön suhteutettuna, että noin 2700 työikäisellä suomalaisella on muistisairaus.
– Tulos on yllättävä, sillä aiemmin rekisteritutkimusten perustella on arvioitu, että 7000–10 000 suomalaisella työikäisellä olisi etenevä muistisairaus. Rekisteritietoon perustuvat arviot voivat olla suurempia siksi, että mikäli diagnoosikoodia käytetään vastaanottokäynnillä jo sairausepäilyn yhteydessä, se siirtyy rekistereihin, vaikka tautia ei koskaan diagnosoitaisikaan, toteaa tutkimushankkeen päätutkija, apulaisprofessori Eino Solje Itä-Suomen yliopistosta.
– Tämän tutkimuksen vahvuutena on se, että kaikki diagnoosit tarkistettiin retrospektiivisesti manuaalisesti sairaskertomusteksteistä, jolloin aineistosta voitiin poistaa väärät diagnoosit ja myös seuranta-aikana muuttuneet diagnoosit voitiin huomioida.
Tutkijat havaitsivat, että 12 vuoden seurantavälillä muiden muistisairauksien ilmaantuvuus pysyi vakiona, mutta Alzheimerin taudin ilmaantuvuus kasvoi johdonmukaisesti työikäisten joukossa.
– Alzheimerin taudin ilmaantuvuus liki kaksinkertaistui. Tämä ei selity puhtaasti diagnostiikan kehittymisellä ja varhaisemmalla selvittelyihin hakeutumisella, sillä muiden muistisairauksien ilmaantuvuudessa ei havaittu kasvua, toteaa Oulun yliopiston päätutkija ja artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, dosentti Johanna Krüger Oulun yliopistosta.
Uusi malli yhteistyölle
Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen laajassa hankkeessa, jossa yhdistetään poikkeuksellisen laajaa tosielämän potilasaineistoa erilaisiin rekisteritietoihin.
Tutkimushankkeessa tehdään monin tavoin ainutlaatuista yhteistyötä Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen ja myös eri tieteenalojen välillä. Mukana on sekä lääketieteen että esimerkiksi oikeustieteiden tutkijoita. – Laajojen potilasaineistojen yhdistäminen erilaisiin rekisteritietoihin mahdollistaa korkeatasoisemman tieteen tekemisen. Nyt esimerkiksi havaitsimme, että tarkasti analysoitu potilaskertomuksiin perustuva aineisto tuottaa hyvin erilaisia tuloksia pelkkään rekisteritietoon verrattuna, toteaa professori Mikko Aaltonen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta.
Hanketta myös johdetaan uudella tapaa. Tutkimusta rahoittavat yritykset, joilla on myös mahdollisuus osallistua vuoropuheluun hankkeen tieteellisessä ohjausryhmässä, ja kokonaisuutta koordinoi Kansallinen Neurokeskus. – Malli mahdollistaa yksityisen sektorin voimavarojen hyödyntämisen kaikkien etua palvelevien tieteellisten projektien toteuttamiseen. Neurokeskuksen koordinoidessa yhteistyötä eri toimijoiden kesken tutkijoille vapautuu aikaa tieteellisten kysymysten ratkaisemiseen, toteaa Kansallisen Neurokeskuksen johtaja Eero Rissanen.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Eino Solje, Itä-Suomen yliopisto, Aivotutkimusyksikkö, eino.solje@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/eino.solje/
Neurologian dosentti Johanna Krüger, Oulun yliopisto ja OYS, johanna.kruger@oulu.fi
Johtaja Eero Rissanen, Kansallinen Neurokeskus, eero.rissanen@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/eero.rissanen/
Tutkimusartikkeli:
Krüger J, Aaltonen M, Aho K, Heikkinen S, Kivisild A, Lehtonen A, Leppänen L, Rinnankoski I, Soppela H, Tervonen L, Suhonen N-M, Haapasalo A, Portaankorva AM, Mäki-Petäjä-Leinonen A, Hartikainen P, Katisko K, Solje E. Incidence and Prevalence of Early Onset Dementia in Finland. Neurology 2024;103:e209654. doi:10.1212/WNL.0000000000209654