Arvokasta tietoa karjalan kielen käytöstä Suomessa – yhä nuoremmat kiinnostuneita karjalasta
Karjalan kielellä on Suomessa pitkä historia, ja sitä puhuu Suomessa tällä hetkellä noin 11 000 henkilöä. Vaikka karjalan kielen puhujien on ajateltu perinteisesti olevan ikääntyneempiä ihmisiä, ovat viime vuosina yhä nuoremmat kiinnostuneet karjalasta ja alkaneet opiskella sitä. Karjalan kielen käytöstä ei kuitenkaan ole juurikaan ollut olemassa ajantasaista tutkimustietoa.
Nyt kielen käytöstä on kuitenkin toteutettu tutkimuskysely, ja siihen on saatu kuluneen kevään aikana lähes 500 vastausta. Kyselyn tuloksia puretaan parhaillaan, ja niitä on tarkoitus käyttää tukena esimerkiksi karjalan kielen elvytystoimia suunniteltaessa.
– Kyselyn tulokset ovat meille todella tärkeitä, sillä ne tarjoavat numeerista tietoa siitä, missä ja kuinka paljon kieltä käytetään. Saamme myös tietoa siitä, millaisten muutosten vastaajat kokisivat edistävän karjalan kielen käyttöä ja millaisille elämänalueille karjala vastaajien mielestä sopisi, kertoo Karjalan kielen elvytyshankkeen projektitutkija Milla Tynnyrinen.
Tutkimuksen tiedonkeruusta vastasivat Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) vähemmistökielten erityisasiantuntija Lotta Jalava sekä Helsingin yliopistossa työskentelevä yliopistonlehtori Outi Tánczos. Vastauksiin perustuva tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Karjalan kielen elvytyshankkeen ja Kotuksen alaisuudessa toimivan karjalan kielen asiantuntijaryhmän kanssa.
Tavoitteena oma elvytysohjelma
Vaikka tutkimus on vasta analysointivaiheessa, voidaan Tynnyrisen mukaan nyt jo sanoa, että kyselyvastaukset antavat karjalankielisestä yhteisöstä aktiivisen, moninaisen ja tulevaisuuteen orientoituneen kuvan.
– Kysely tavoitti eri-ikäisiä ihmisiä eri puolilta Suomea, ja vastaajista valtaosa uskoo ja toivoo karjalan kielen aseman parantuvan tulevaisuudessa.
Karjalan kieltä ei mainita Suomen perustuslaissa, mutta laissa mainittu oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan koskee periaatteessa myös karjalankielisiä. Kieltä ovat ansioituneesti elvyttäneet niin järjestöt kuin yksityishenkilöt, vaikka työstä valtaosa on täytynyt tehdä usein ilman rahallista korvausta. Tällä hetkellä karjalan kieltä elvytetään muun muassa juuri Itä-Suomen yliopistossa toimivassa karjalan kielen elvytyshankkeessa.
– Elvytyshankkeen keskeisimpiä tehtäviä ovat karjalan kielen kirjallisen ja suullisen käytön tukeminen, karjalankielisten materiaalien tuottaminen ja julkaisu sekä tietoisuuden lisääminen, Tynnyrinen listaa.
Heinäkuusta 2023 alkaen Kotuksen alaisuudessa on toiminut karjalan kielen asiantuntijaryhmä, jonka on tarkoitus laatia asiantuntemukseen perustuva ehdotus Suomessa puhuttavan karjalan tuen ja elvytyksen suuntaviivoista tulevaisuudessa. Elvytyshanke on edustettuna asiantuntijaryhmässä, ja yhteistyö on ollut tiivistä. Lisäksi karjalan kielelle on tarkoitus saada oma elvytysohjelma toimenpide-ehdotuksineen.
Nuorille sopivaa sanastoa luomassa
Kyselytutkimuksesta saadusta aineistosta voidaan myös tarkastella kieliasenteita ja karjalan kielen yhteyttä identiteettiin. Työikäisten ja nuorten vastaajien suurehko määrä vahvistaa mielikuvaa siitä, että kiinnostus kieltä kohtaan on kasvanut nuorten ikäpolvien keskuudessa. Tämä näkyy myös elvytyshankkeen ja karjalan kielen oppiaineen arjessa Itä-Suomen yliopistossa.
Tynnyrinen nostaa konkreettisen esimerkin nuorten aktiivisuudesta.
– Joensuussa kokoontuu kerran kuussa Nuorien Paginperti -keskustelukerho. Kerhon tapaamiset ovat vapaamuotoisia, ja niiden on tarkoitus tarjota nuorille tilanteita, joissa he pääsevät käyttämään karjalaa ja keskustelemaan nuoria koskevista asioista.
Tällainen kielen käyttömahdollisuuksien monipuolistaminen on tärkeää, sillä suuri osa karjalaksi julkaistusta materiaalista koskee itse karjalaisuutta tai Karjalan historiaa.
– Nuorten keskustelukerhossa kieltä on opeteltu hiljalleen käyttämään yhdessä kaikissa konteksteissa: olemme harjoitelleet ja luoneet opiskelijan elämää koskevaa sanastoa sekä jopa kirosanoja. Keskustelukerho on ollut suosittu, ja kävijöitä on yleensä ollut kerrallaan noin 15, Tynnyrinen iloitsee.
Kyselytutkimuksen tuloksia analysoidaan vuoden 2024 aikana. Lopullisista tuloksista tiedotetaan tutkimuksen valmistuttua.
Lisätietoja: Projektitutkija Milla Tynnyrinen, Itä-Suomen yliopisto, milla.tynnyrinen@uef.fi, 050 560 3672
Erityisasiantuntija Lotta Jalava, Kotimaisten kielten keskus, lotta.jalava@kotus.fi
Elvytyshankkeessa julkaistu blogikirjoitus karjalan kielen nuorten elämää koskevasta sanastosta: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/opastujan-elos-sanasto-suomi-vienankarjala-etelakarjala-livvinkarjala/