Autismikirjon lapset kokevat itsensä usein yksinäisiksi – uusi tutkimus selvittää vertaisvuorovaikutusta kouluissa
Itä-Suomen yliopiston monitieteisessä ja kansainvälisessä PEICAS-hankkeessa tutkitaan parhaillaan autismikirjon lasten vuorovaikutusta inklusiivisissa eli kaikille yhteisissä yleisopetuksen luokissa. Hankkeessa kerätään myös autismikirjon aikuisten kokemuksia kouluajoista, opiskeluista ja työelämästä sekä niihin liittyvästä vuorovaikutuksesta. Lisäksi selvitetään näkemyksiä siitä, millä sanoilla autismikirjosta tulisi puhua.
Autismikirjon lasten vertaisvuorovaikutusta on tutkittu Suomessa vähän. Tutkimus inklusiivisissa luokissa lisää tietoa autismikirjon lasten vertaisvuorovaikutuksesta ikätovereittensa kanssa. Aihe on erityisen ajankohtainen, sillä tukea tarvitsevat lapset, mukaan lukien autismikirjon lapset opiskelevat entistä useammin yleisopetuksen luokissa.
Vertaisvuorovaikutukseen osallistuminen ei ole kuitenkaan kaikille autismikirjon oppilaille helppoa. Heillä onkin havaittu olevan inklusiivisessa opetuksessa vertaisiaan vähemmän ystävyyssuhteita. Lisäksi he arvioivat ystävyyssuhteidensa laadun heikommaksi sekä kokevat enemmän yksinäisyyttä, torjuntaa ja kiusaamista.
PEICAS-hankkeessa keskitytään tunnistamaan ja kuvaamaan erityisesti onnistuneita vertaisvuorovaikutustilanteita autismikirjon lasten työskennellessä luokkatovereittensa kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset oppilaiden vuorovaikutuskeinot edesauttavat onnistuneiden tilanteiden muodostumista.
Autismikirjon aikuisilta kerätty tieto puolestaan auttaa tunnistamaan laajemmin onnistuneeseen vuorovaikutukseen liittyvä tekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa.
– Selvitämme muun muassa millaiseksi haastateltavat ovat kokeneet vuorovaikutuksen niin vertaisten ja muiden ihmisten kanssa kouluissa, opinnoissa ja työssä, summaa erityispedagogiikan professori Eija Kärnä.
Miten autismikirjosta tulisi puhua?
Hankkeessa selvitetään myös kyselytutkimuksella autismikirjon henkilöiden, heidän läheistensä, heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten ja autismikirjon tutkijoiden näkemyksiä siitä, millä sanoilla autismikirjosta tulisi puhua virallisissa yhteyksissä ja mitä autismikirjoon liittyen olisi tärkeää tutkia. Suomessa vastaavia kartoituksia ei ole aiemmin tehty.
– Jotta autismikirjosta ja autismikirjon henkilöistä voitaisiin puhua kunnioittavasti sekä selkeästi, on tärkeää tietää, millaisia sanoja eri tahot toivoisivat käytettävän autismikirjosta virallisissa yhteyksissä ja millä perusteilla. On myös hyödyllistä tietää, millaista tutkimusta pitävät tärkeänä tavalla tai toisella autismikirjon kanssa elävät henkilöt, jotta tutkimus voisi vastata näihin arkielämän tarpeisiin.
Autismiin liittyvää tutkimusta tehdään maailmalla runsaasti, mutta Suomessa tutkimusta ei tehdä kovinkaan laajasti. Autismikirjon henkilöiden määrä näyttäisi olevan jonkin verran kasvussa, joka voi osittain johtua siitä, että autismikirjon piirteet tunnistetaan nykyisin herkemmin. Monilla tukea tarvitsevilla lapsilla voi lisäksi olla autismikirjon piirteitä vaikkei heillä olisikaan varsinaista autismidiagnoosia. Näin ollen autismikirjon huomiointi opetusta järjestettäessä hyödyttää monia muitakin lapsia.
– Hankkeellemme on tärkeää, että tekemämme tutkimus on autismikirjon henkilöitä kunnioittavaa ja heille merkityksellistä. Tämän takia teemme yhteistyötä aikuisten autismikirjon kokemusasiantuntijoiden kanssa sekä osallistamme tutkimukseen osallistuvat lapset pyytämällä heitä kertomaan omia näkemyksiään vertaisvuorovaikutustilanteista kerätyistä videotallenteista, Kärnä kertoo.
Hankkeen kyselyyn autismikirjoon liittyvistä termeistä ja tutkimuksesta voi osallistua 31.5.2021 asti: https://link.webropolsurveys.com/S/E4CF3AFB5A7E3179
Peer Interactions involving Children with Autism Spectrum disorder in inclusive classrooms (PEICAS) -hanke on Itä-Suomen yliopiston koordinoima ja Suomen Akatemian rahoittama kansainvälinen ja monitieteinen tutkimushanke. Nelivuotinen hanke alkoi syyskuussa 2019. Hankkeessa on mukana tutkijoita erityispedagogiikan, psykologian ja tietojenkäsittelytieteen aloilta. https://www.peicas.fi/
Lisätietoja:
Professori Eija Kärnä, eija.karna(at)uef.fi, p. 050 566 2404