Autismitietoisuuden viikko: Ympäristötekijät vaikuttavat autismikirjon henkilön vuorovaikutuksen rakentumiseen
Autismikirjon henkilöiden sosiaaliseen vuorovaikutukseen kuvataan usein liittyvän haasteita ja toistavaa, kaavamaista käyttäytymistä. Tämän lisäksi autismikirjon piirteinä pidetään vaikeuksia toisen ihmisen toimintaan ja ajatuksiin eläytymisessä sekä oman toiminnan suunnittelussa ja tarkkaavuudessa.
Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa kansainvälisessä ja monitieteisessä tutkimushankkeessa tutkitaan autismikirjon oppilaiden vuorovaikutusta vertaistensa kanssa kouluympäristössä. Hankkeessa kehitetään myös tutkimusperustaista tietoa tukea autismikirjon lasten sosiaalista osallisuutta inklusiivisissa luokissa eli luokissa, joissa on mukana kaikenlaisia oppijoita.
– Alustavien tulosten mukaan autismikirjon oppilaiden kielellinen vuorovaikutus ryhmätyötilanteessa on jonkin verran erilaista verrattuna muihin oppilaisiin. Tämä vahvistaa aiempien tutkimusten havaintoja autismikirjon oppilaan taipumuksesta jäädä vertaisiaan sivullisempaan asemaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa, kertoo erityispedagogiikan professori Eija Kärnä.
Kielellisen vuorovaikutuksen rakentumiseen työskentelyn aikana vaikuttaa kuitenkin moni asia, kuten käytetyt työskentelyvälineet eli paperi ja kynä tai kannettava tietokone. Vuorovaikutuksen kehittymiseen vaikuttivat myös oppilaiden työnjako sekä sijoittuminen suhteessa toisiinsa istumajärjestyksen ja pöydän muodon ja koon sanelemana.
– Esimerkiksi selkeä toiminnallinen rooli ryhmässä, kuten kirjurina toimiminen, näytti tukevan autismikirjon oppilaan osallisuutta yhteisen tehtävän tekoon sekä aktiivisuutta vuorovaikutukseen osallistumisessa, kertoo Eija Kärnä.
Myös hankkeessa kerättyjen autismikirjon aikuisten koulukokemusten pohjalta vaikuttaisi siltä, että selkeä työnjako tai mieluinen rooli ryhmässä auttavat kokemaan vertaisryhmätyöskentelyn mieluisana ja mielekkäänä.
Katseet haasteiden sijaan mahdollisuuksiin
Autismikirjon henkilön poikkeavaksi käyttäytymiseksi luokiteltu toiminta voi olla ennakkoluuloista huolimatta vuorovaikutuksellisesti toimivaa ja merkityksellistä sekä henkilön itsensä että keskustelukumppanin näkökulmasta.
– Vuorovaikutus ei myöskään tapahdu tyhjiössä, vaan ympäristö muokkaa ja vaikuttaa autismikirjon henkilöiden sosiaalisiin mahdollisuuksiin vuorovaikutustilanteissa, kuvailee tutkija Anniina Kämäräinen.
Oppitunneilla tehdyn vertaisvuorovaikutuksen tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat siis resurssien, esimerkiksi työskentelyvälineen tärkeän merkityksen osallistumiselle ja kielellisen vuorovaikutuksen rakentumiselle vertaisvuorovaikutustilanteissa.
– Pelkän autismikirjon oppilaan haasteisiin keskittymisen sijasta onkin tärkeää kääntää katse siihen, miten ympäristön eri tekijät voivat joko tukea tai estää toimivan vertaisvuorovaikutuksen syntymistä kouluissa, nuorempi tutkija Anni Kilpiä korostaa.
Kansainvälistä autismitietoisuuden viikkoa vietetään tänä vuonna 28.3.–3.4.2022.
Lisätietoja:
Professori Eija Kärnä, eija.karna(at)uef.fi, p. 050 566 2404
Nuorempi tutkija Anni Kilpiä, anni.kilpia(at)uef.fi, p. 050 310 1606
Tutkija Anniina Kämäräinen, anniina.kamarainen(at)uef.fi, p. 050 305 6164