Camelinaöljy ja rasvainen kala vaikuttavat suotuisasti rasva-aineenvaihduntaan

Camelinaöljy ja rasvainen kala sisältävät molemmat runsaasti monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja, mutta niiden terveyshyödyt näyttävät poikkeavan toisistaan. Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoitti camelinaöljyn vähentävän sydän- ja verisuoniterveydelle mahdollisesti haitallisten rasvahappojohdannaisten muodostumista. Camelinaöljy myös näyttäisi suojaavan elimistöä hapettumisstressiltä. Rasvainen kala puolestaan nosti tulehdusta lievittävien rasvahappojohdannaisten pitoisuutta verenkierrossa.

Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin tekemässä tutkimuksessa vertailtiin rasvaisen ja vähärasvaisen kalan sekä kotimaisen Camelina sativa- eli kitupellavaöljyn vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan ja matala-asteiseen tulehdukseen. 12 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa 79 iältään 43–72-vuotiasta miestä ja naista jaettiin neljään ryhmään. Yksi ryhmistä korvasi päivittäisestä ruokavaliostaan rasvoja camelinaöljyllä ja vähensi kalan syömistä yhteen kertaan viikossa. Kaksi muuta ryhmää söi viikoittain neljä kala-ateriaa, toinen rasvaisia kaloja, esimerkiksi lohta ja muikkuja, ja toinen vähärasvaisia kaloja, kuten seitiä ja haukea. Neljäs ryhmä toimi vertailuryhmänä.

Runsas omega-3-rasvahappojen saanti camelinaöljystä ja rasvaisesta kalasta vähensi pitkäketjuisiin omega-6-rasvahappoihin kuuluvan arakidonihapon osuutta veren rasvahapoista. Camelinaöljyä käyttäneillä myös arakidonihaposta tuotettavien, sydän- ja verisuoniterveydelle mahdollisesti haitallisten välittäjäaineiden pitoisuudet madaltuivat. Lisäksi rasvaisen kalan syönti suurensi tulehdusta hillitsevien rasvahappojohdannaisten pitoisuutta veressä.

–  Camelinaöljy ja rasvainen kala vaikuttivat hyvinkin laajasti elimistön rasva-aineenvaihduntaan.  Tutkimus osoitti, että ruokavalion rasvavalinnoilla voidaan vaikuttaa niihin aineenvaihduntareitteihin, jotka ovat yhteydessä niin sydän- ja verisuonisairauksiin kuin myös tyypin 2 diabetekseen, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, nuorempi tutkija Topi Meuronen.

Muiden suotuisien vaikutuksien ohella camelinaöljyn havaittiin pienentävän hapettumisstressin tasoa kuvastavan merkkiaineen pitoisuuksia verenkierrossa.  Vähärasvaisella kalalla ei havaittu vaikutuksia tutkittuihin aineenvaihduntareitteihin.

Tutkimuksessa mitattiin perinteisen veren rasvahappokoostumuksen lisäksi muutoksia välittäjäaineina toimivien rasvahappojen aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksissa. Rasvahappoaineenvaihdunnan tarkasteleminen tällä tasolla mahdollistaa ravinnon monityydyttymättömien rasvahappojen vaikutuksien tutkimisen entistä tarkemmin. Tutkimuksessa saadut tulokset ovat lupaavia ja tukevat aiempaa tietoa rasvaisen kalan vaikutuksista. Jatkotutkimuksia rasvahapoista tuotettavien välittäjäaineiden ja erityisesti camelinaöljyn aineenvaihduntatuotteiden vaikutuksista kuitenkin tarvitaan.

Lisätiedot:

Topi Meuronen, FM, Nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, topi.meuronen(at)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/topi.meuronen/

Tutkimusartikkeli: Topi Meuronen, Maria A. Lankinen, Alexander Fauland, Bun-ichi Shimizu, Vanessa D. de Mello, David E. Laaksonen, Craig E. Wheelock, Arja T. Erkkilä & Ursula S. Schwab. Intake of Camelina Sativa Oil and Fatty Fish Alter the Plasma Lipid Mediator Profile in Subjects with Impaired Glucose Metabolism – A Randomized Controlled Trial. Prostaglandins, Leukotrienes & Essential Fatty Acids 159 (2020) 102143. https://doi.org/10.1016/j.plefa.2020.102143

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Korkeatasoinen ja tieteidenvälinen tutkimuksemme ja koulutuksemme vastaavat maailmanlaajuisiin haasteisiin ja rakentavat kestävää tulevaisuutta. Tutkimuksemme on useilla aloilla maailman kärkeä. Tarjoamme opetusta lähes sadassa pääaineessa ja koulutamme tulevaisuuden osaajia muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yliopistoomme kuuluu neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kampuksemme sijaitsevat Joensuussa ja Kuopiossa Yliopistossa on noin 15 500 opiskelijaa ja se työllistää noin 2 700 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa