Digitalisaation ja tiedon tuotannon vaatima työ unohtuu hyvinvointialueiden strategioissa

Report this content

Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että hyvinvointialueilla keskitytään digitalisaation ja tiedolla johtamisen tuottamaan hyötyyn, mutta niiden vaatimia resursseja ei huomioida tulevaisuutta suunnitellessa.

Julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa kaivataan ratkaisuja kasvaviin resurssiongelmiin. Hyvinvointialueiden strategioiden perusteella digitalisaatio ja tiedolla johtaminen ovat keskeisiä keinoja vastata sote-alan niukkaan taloudelliseen tilanteeseen, henkilöstöpulaan ja kasvavaan palvelutarpeeseen. Ristiriita onkin siinä, miten suuri arvo digitaalisille teknologioille ja tiedolle annetaan, mutta samalla käytännön työ niiden eteen jätetään huomiotta, todetaan Sosiologia-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Projektitutkija Essi Iisakan ja yliopistonlehtori Marja Alastalon tutkimuksessa perehdyttiin siihen, millaista digitaalisten ja datapohjaisten ratkaisujen tulevaisuutta hyvinvointialueiden strategioissa hahmoteltiin. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa tutkimuksessa analysoitiin kaikkien 21 hyvinvointialueen lakisääteiset strategiat vuosilta 2022—2023. Strategiat ovat kiinnostava tutkimuskohde, sillä ne pyrkivät vakuuttamaan yleisönsä, ohjaavat toimintaa ja pyrkivät sitouttamaan siihen. Se, mitä ajatellaan tulevaisuudessa mahdolliseksi, muotoilee jo nykyhetkessä sote-järjestelmää.

Tutkimuksessa esitetään, että digitaaliset teknologiat ja data tulisi ymmärtää neutraalien välineiden ja resurssien sijaan järjestelminä, jotka vaikuttavat monimutkaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöihin. Ne vaativat työtä niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta, hallinnolta kuin palveluiden tarvitsijoilta. Tutkimus osoittaa, että tätä järjestelmien ja data vaatimaa työtä ei kuitenkaan strategioissa käsitellä.

Usko digiteknologioiden kykyyn sote-haasteiden ratkaisijana on vahva

Hyvinvointialueiden strategioiden mukaan digitaaliset palvelut ovat vääjäämättömästi osa tulevaisuutta. Strategioissa vallitsee yhteneväinen usko digitaalisten teknologioiden kykyyn ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon suuria haasteita. Digitaalisten palveluiden lisäämistä perusteltiin usein esimerkiksi saavutettavuuden lisäämisellä ja työn määrän vähenemisellä. Sitä mitä teknologioilla on aiemmin tehty tai pystytään tällä hetkellä tekemään, ei kuvailla.

Tiedolla johtaminen ja muu tietoon perustuva toiminta esitetään keskeisenä keinona parantaa kustannustehokkuutta. Myös vaikuttavuus oli omaksuttu ohjenuoraksi kaikissa strategioissa. Digitalisaatiota ja tulevaisuuden datajärjestelmiä kuvattiin ylistävillä sanoilla ja alueet myös kilpailivat teknologisesta edelläkävijyydestä.

Yhteydet yritysmaailmaan ja teknologioiden omistussuhteet jäävät piiloon

Strategioissa painottuvat johtamisen, hallinnon ja taloudellisuuden näkökulmat. Sote-alan ammattilaisten roolina nähtiin innokas oman työn kehittäminen ja teknologioiden omaksuminen osana sitä. Samoin asiakkaan ja potilaan haluttiin ottavan enemmän vastuuta omista ja läheistensä palveluista. Strategioissa piiloon jäivät yhteydet yritysmaailmaan ja teknologioiden omistussuhteet: kuka hyötyy taloudellisesti julkisten sotepalvelujen digitalisoitumisesta ja dataistumisesta?

Naisvaltaisen alan työn muuttumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota

Digitalisaation ja tiedon roolia suhteessa sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon erilaisiin tarpeisiin ei aineistossa pohdittu. Terveydenhuollon digitalisaatio on pidemmällä kuin sosiaalihuollon, ja niiden palvelujen tarvitsijoiden tarpeet ovat myös luonteeltaan erilaisia.

Sukupuolta ei mainittu yhdessäkään strategiassa huolimatta sosiaali- ja terveysalan naisvaltaisuudesta.

– Naisten tekemän työn, hoivan ja huolenpidon muutokseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota toimintoja digitalisoidessa, sillä niiden on todettu jäävän toistuvasti näkymättömiin, tutkijat toteavat.

Iisakka, Essi & Marja Alastalo. 2024. ”Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon lupaukset: Kriittinen luenta hyvinvointialuestrategioiden sosioteknisestä mielikuvastosta”. Sosiologia 61:3, 211—227. https://journal.fi/sosiologia/article/view/148372

Lisätietoja:

Projektitutkija Essi Iisakka, Itä-Suomen yliopisto, essi.iisakka(at)uef.fi

Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko (DATALIT) -tutkimusryhmän verkkosivut

Datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko (DATALIT) -hankkeen verkkosivut

Tilaa