Eettinen kuorma, resurssien riittämättömyys ja työn huono organisointi työntävät kotihoidon työntekijöitä pois alalta

Useat hyvinvointialueet hakevat säästöjä ikääntyvien palveluista, erityisesti ympärivuorokautisesta hoivasta ja kotihoidosta. Samanaikaisesti alalla kärsitään merkittävästä työvoimapulasta, ja yhä useampi ikääntynyt joutuu asumaan omassa kodissaan entistä huonokuntoisempana ilman riittävää apua. Itä-Suomen yliopiston juuri julkaistun tutkimuksen mukaan kotihoidon vaikea tilanne on jatkunut jo pitkään ja heikentänyt myös työntekijöiden hyvinvointia.

– Tarkastelimme kotihoidosta lähteneiden hoitajien kuvauksia alanvaihdoin syistä ja havaitsimme lähdön taustalla olevan neljä keskeistä syytä. Näitä olivat kotona asuvien iäkkäiden asiakkaiden huonokuntoisuus, mittaamisen ja erilaisten sähköisten järjestelmien viemä aika, työntekijään kohdistuvat vaatimukset ja työn joustamattomuus sekä työhön liittyvä eettinen taakka, kertoo tutkijatohtori Marjo Ring Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan hoitajat tulisi nähdä osaajina, jotka haluavat ottaa vastuuta työstään ja olla mukana alansa kehittämisessä. Hoitajat odottavat henkilökohtaisempaa johtamista ja sekä työntekijän että asiakkaan tarpeiden huomioimista. Myös arvokeskustelua työn sisällöstä tarvitaan. Tämä edellyttää työn mittareiden kehittämistä, sillä pelkästään hoidolliset toimenpiteet eivät riitä vastaamaan ikääntyneiden tarpeisiin. Myös kotihoidon työssä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja kohtaamista tulisi priorisoida.

Tutkimuksessa kotihoidosta alanvaihtamiseen johtaneita syitä peilattiin 1990-luvulta voimistuneeseen uuden julkisjohtamisen malliin (New Public Management), jonka myötä myös ikääntyvien palveluita pyrittiin tehostamaan johtamista kehittämällä ja markkinalähtöistä kilpailuajattelua hyödyntämällä.

– Havaitsimme että uuden julkisjohtamisen periaatteet näkyivät selvästi myös kotihoidosta lähteneiden hoitajien kokemuksissa ja lähdön syissä. Niin ikääntyvien palveluita koskevat kansalliset päätökset kuin organisaatiotasolla tehdyt ratkaisut heijastuivat työntekijöiden työn arjen rakentumisen ehtoihin, jopa siinä määrin, että hoitajat ovat päätyneet vaihtamaan alaa.

Tutkimus on toteutettu osana SOLDEX-hanketta, jossa on tutkittu vanhuusiän syrjäytymistä erityisesti ikääntyvien kotihoidon asiakkaiden näkökulmasta.

- Merkittävä osa säännöllistä kotihoitoa saavista asuu yksin tai iäkkään puolison kanssa, ja esimerkiksi heikentyneen liikuntakyvyn tai muistisairauden vuoksi heillä on hyvin paljon tuen tarpeita. Tiedämme että kotihoidon asiakkailla on iso riski syrjäytyä, mikäli kotiin vietävät palvelut eivät ole riittäviä. Tilanne on siis erittäin huolestuttava myös kotihoitoa tarvitsevien ikääntyvien näkökulmasta, kuvaa apulaisprofessori Elisa Tiilikainen.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Suomen Akatemia.

Tutkimusartikkeli: Ring, M., Ristolainen, H., & Tiilikainen, E. (2024). From Restricted Resources to Ethical Burden—Former Home Care Workers’ Reasons for Leaving Their Jobs. Journal of Applied Gerontology, 0(0). https://doi.org/10.1177/07334648241231404

Hankkeen verkkosivut: Vanhuusiän syrjäytyminen kotihoidossa - yleisyys, merkitykset & interventio (SOLDEX)

Lisätietoa:

Tutkijatohtori Marjo Ring, yhteiskuntatieteiden laitos, marjo.ring@uef.fi, p. 050 452 5756

Apulaisprofessori Elisa Tiilikainen, yhteiskuntatieteiden laitos, elisa.tiilikainen@uef.fi, p. 050 413 4680