Epäluottamus voi estää hoitosuositukseen sitoutumisen
Miksi potilas ei sitoudu hoitoonsa? Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistutkimuksen mukaan merkittäviä syitä ovat huolet, ennakkoasenteet ja aiemmat kielteiset kokemukset. Näiden asioiden tunnistaminen ja niistä keskustelu olisi tärkeä osa vastaanotolla tapahtuvaa vuorovaikutusta.
Ennakkoasenteet ja potilaan kokemus vuorovaikutuksesta lääkärin vastaanotolla voivat vaikuttaa potilaan hoitosuositukseen sitoutumiseen. Tuoreessa kyselytutkimuksessa ennakkoasenteina nousivat esiin epäluottamus joko terveydenhuollon ammattilaisia tai koko terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. PROSHADE-hankkeessa tutkittiin syitä, miksi potilas päättää olla toteuttamatta suositeltua hoitoa tai ottamatta rokotetta.
Tulokset osoittavat, että hoitoon tai suositellun rokotteen hyväksyntään ohjaavat paitsi vastaanotolla tapahtuva päätöksentekotilanne, myös potilaan ennakkoasenteet. Etenkin potilaan ennakko-odotusten vastaiset hoitopäätökset aikaisemmissa terveydenhuollon kohtaamisissa heikensivät hoitosuositukseen sitoutumista. Rokotteeseen sitoutumisessa nousivat esiin asenteet itse rokottautumista kohtaan. Kun päätös rokotteen ottamisesta vastaanotolla jätettiin yksiselitteisesti potilaalle, näyttäytyivät rokotteesta kieltäytymisen syynä erityisesti kokemukset rokotteen tarjoajasta.
Potilaan hoitosuositukseen sitoutumattomuus riippuu joskus potilaan huolista, ennakkoasenteista ja aikaisemmista kielteisistä kokemuksista terveydenhuollossa. Tästä syystä ne olisivatkin tärkeitä tunnistaa ja huomioida vastaanotolla potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Kyselyyn osallistui yhteensä 1935 suomalaista vastaajaa. Vastaukset kerättiin Eläkeliiton, Neuroliiton, Epilepsialiiton ja Hengitysliiton jäseniltä. Eläkeliiton osaotoksen ollessa suurin, oli valtaosa vastaajasta keski-iältään 68 vuotta. Valtaosa vastaajista kertoi sitoutuvansa suositeltuun hoito- tai rokotesuunnitelmaan.
Tässä lyhytraportissa käytettiin niiden henkilöiden vastauksia, jotka osoittivat aikomusta jättää sitoutumatta suositeltuun hoitosuunnitelmaan tai rokotuksen ottamiseen. Osatutkimus täydentää PROSHADE-hankkeessa tehtyjä tutkimuksia, joissa on tarkasteltu erityisesti jaettua päätöksentekoa hoitoon sitouttamisen keinona ja uutena terveyspalveluiden toimintakulttuurina.
Uutuusarvoa tämä kyselytutkimus tuo kokeellisen asetelmansa kautta, jonka avulla on jäljitetty vastaanotolla tapahtuvan vuorovaikutuksen ja potilaan kokeman luottamuspulan yhteyttä hoitoon sitoutumattomuuteen piilevän kysymyksenasettelun kautta. Kuvitettuihin skenaarioihin perustuva kyselylomake ei paljastanut vastaajalle, että vastaanotolla tapahtuvat päätöksenteon eri muodot ovat tutkimuksen kohteena.
Tutkimusartikkeli: Subjective rationalities of nonadherence—A short report of a vignette study, Turja, Rosenlund & Kuusisto, Dove Medical Press: Patient Preference and Adherence, vol. 18/2024
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tuuli Turja, Tampereen yliopisto, tuuli.turja@tuni.fi, p. 050 318 7765
Professori Hanna Kuusisto, Itä-Suomen yliopisto, hanna.kuusisto@uef.fi, p. 040 775 1595