Hammaskiilteen vauriot keliakiassa voivat johtua autoimmuunireaktiosta

Tuoreen tutkimuksen mukaan keliakiassa yleiset hampaiden kiillevauriot voivat johtua suoliston tai ruoan proteiinien laukaisemasta autoimmuunireaktiosta. Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikkö oli mukana kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa Nature-tiedelehdessä.

Hammaskiilteen kehityshäiriöihin autoimmuunisairauksissa, kuten keliakiassa, liittyy tutkimuksen mukaan vasta-aineiden muodostuminen elimistön omia, hammaskiillettä muodostavia proteiineja kohtaan.

Keliakiaan sairastutaan yleensä jo lapsuudessa. Keliakiaa sairastaa yksi sadasta ihmisestä, ja se onkin yksi yleisimmistä autoimmuunisairauksista.

Avainasemassa keliakian puhkeamisessa on ohutsuolen entsyymiproteiini transglutaminaasi 2 (TGM2), joka muokkaa gluteenin sisältämää proteiinia, gliadiinia. Sairastuneilla immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita sekä transglutaminaasia että gliadiinia kohtaan. Keliakian seulonnassa käytetään erityisesti translutaminaasivasta-ainemääritystä.

Keliakian keskeinen piirre on suolistotulehdus, mutta keliakiaan sairastuneilla lapsilla on usein myös hammaskiilteen kehityshäiriöitä. Epäily lapsen keliakiasta herääkin usein hammaslääkärin vastaanotolla.

Pitkään oletettiin, että keliakiaan liittyvät hammashaitat johtuivat lähinnä suolistotulehduksen aiheuttamasta ravintoaineiden imeytymishäiriöstä. Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoitti ensimmäistä kertaa, että hammaskiilteen kehityshäiriöt voivat johtua suoliston tai ravinnon proteiineja vastaan muodostuneista vasta-aineista, jotka sitoutuvat hammaskiillettä muodostaviin proteiineihin. Tämä johtuu siitä, että hammaskiilteen proteiineissa on samanlaisia vasta-aineiden sitoutumiskohtia kuin esimerkiksi transglutaminaasi 2 -entsyymissä tai maidon kappa-kaseiiniproteiinissa.

Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Tsekistä, Israelista, Norjasta, Unkarista ja Suomesta. Siihen osallistui 48 keliakiaa sairastavaa aikuista ja 21 lasta sekä 28 potilasta, joilla oli toinen autoimmuunisairaus, APS1-oireyhtymä. Kiillevaurioihin liittyvää immuunivastetta tutkittiin myös eläimillä.

Yliopisto-opettaja Szabolcs Felszeghy Itä-Suomen yliopistosta osallistui tutkimukseen muun muassa osoittamalla, että transglutaminaasi 2 -vasta-aineet voivat sitoutua myös hammaskiilteen proteiineihin ja häiritä siten hampaiden kehitystä.

Lisätietoja:

Yliopisto-opettaja Szabolcs Felszeghy, Itä-Suomen yliopisto, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/szabolcs.felszeghy/

Tutkimusartikkeli:

Gruper, Y., Wolff, A.S.B., Glanz, L. et al. Autoimmune amelogenesis imperfecta in patients with APS-1 and coeliac disease. Nature (2023). https://doi.org/10.1038/s41586-023-06776-0