Harva tyypin 2 diabetekseen sairastuneista onnistuu pudottamaan painoaan – painonnousu lisää merkittävästi komplikaatioiden riskiä

Tyypin 2 diabetekseen sairastuneista tunnistettiin tuoreessa rekisteritutkimuksessa kolme erilaista ryhmää painon kehityskaaren perusteella. Suurimmalla osalla paino pysyi diagnoosia seuraavat neljä vuotta varsin vakaana. Vain kymmenellä prosentilla potilaista paino laski ja kolmella prosentilla paino nousi seurannan aikana. Kaikissa ryhmissä keskimääräinen painoindeksi (BMI) ylitti lähtötilanteessa merkittävän tai vaikean lihavuuden rajan. Painonpudotus on tyypin 2 diabeteksen hoidossa keskeinen tavoite, mutta tutkimuksen perusteella vain harva näyttää siinä onnistuvan.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus tehtiin Siun Soten hyvinvointialueella ja tulokset julkaistiin Clinical Epidemiology -lehdessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös diabeteksen liitännäissairauksien kehittymistä kolmen erilaisen painon kehityskaaren mukaisissa ryhmissä. Kahdeksan vuoden seurannan aikana kaikkiaan 13 prosentille potilaista syntyi mikrovaskulaarisia komplikaatioita, 21 prosentille makrovaskulaarisia komplikaatioita ja 20 prosenttia potilaista kuoli. Potilailla, joiden paino jatkuvasti nousi, oli 2,9 kertaa suurempi mikrovaskulaaristen komplikaatioiden riski ja 2,5 kertaa suurempi makrovaskulaaristen komplikaatioiden riski kuin niillä, joiden paino pysyi vakaana. Diabeteksen mikro- ja makrovaskulaariset komplikaatiot ovat esimerkiksi verkkokalvo-, munuais- ja hermovaurioita sekä sydän- ja verisuonitauteja.

– Aktiivinen painonseuranta ja tuki painonhallinnalle ja -pudotukselle on erittäin tärkeä osa tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden hoitoa. Painonpudotus vaatii räätälöityä hoitoa ja riittävää tukea elintapamuutoksiin, toteaa professori Tiina Laatikainen.

Tutkimus toteutettiin Pohjois-Karjalassa hyödyntäen Siun soten sähköisistä potilastietojärjestelmistä saatavaa rekisteritietoa, joka kattaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon. Tutkimuksessa oli mukana 889 vuosina 2011 ja 2012 tyypin 2 diabetesdiagnoosin saanutta potilasta, joilla ei aiemmin ollut tutkimuksessa tarkasteltuja liitännäissairauksia. Kaikille potilaille määriteltiin painoindeksin kehityskaaret neljän vuoden ajalta ja heidät ryhmiteltiin niiden perusteella. Potilaita seurattiin vielä kahdeksan vuoden ajan ja ryhmille laskettiin riski sairastua komplikaatioihin.

Lisätietoja:

Professori Tiina Laatikainen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, tiina.laatikainen(a) uef.fi, 050 307 8604, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/tiina.laatikainen/

Yliopistotutkija Katja Wikström, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, katja.wicktstrom(a)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/katja.wikstrom/

Tutkimusartikkeli:

Wang Z, Lavikainen P, Wikström K, Laatikainen T. Trajectories of Body Mass Index and Risk for Diabetes Complications and All-Cause Mortality in Finnish Type 2 Diabetes Patients. Clin Epidemiol. 2024;16:203-212
https://doi.org/10.2147/CLEP.S450455