Heikkokuntoisilla koulurakennuksilla on yhteys oppilaiden ahdistuneisuuteen

Tuore tutkimus osoittaa, että se missä määrin oppilaat kokivat koulurakennuksen kunnon häiritsevän huonoksi oli yhteydessä heidän ahdistuneisuuteensa. Kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi, että oppilailla, joiden käsitys koulurakennuksen kunnosta oli kielteinen, oli enemmän ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus oli suurinta niillä oppilailla, jotka kokivat rakennetun kouluympäristön koulutovereihinsa nähden kaikkein häiritsevimmäksi. Ahdistuneisuuden määrä oli yhteydessä myös siihen, missä määrin oppilaat kokivat kuuluvansa kouluyhteisöön.

British Journal of Social Psychology -lehdessä ilmestynyt tutkimus perustuu valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn vuosien 2017 ja 2019 perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisten vastauksiin. Kouluterveyskyselyn aineistonkeruun toteuttaa joka toinen vuosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

– Koululaisten ahdistusoireet olivat suhteellisen yleisiä jo ennen vuotta 2020. Koronapandemia lisäsi koululaisten oireilua. Pandemia toi myös entisestään näkyville laadukkaan sisäympäristön merkityksen lapsille ja nuorille, professori Eerika Finell Itä-Suomen yliopistosta painottaa.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että koulurakennus ja sen kunto ovat tärkeitä oppimistulosten ja oppilaiden hyvinvoinnin kannalta.

–  Koulu on lasten työpaikka ja siinä missä aikuiset toivovat, että työolosuhteet ovat toimivat, viihtyisät ja hyvässä kunnossa niin samoin tekevät lapset ja nuoret.  Koulun WC-tilat, kalusteet tai koko koulurakennus voivat kuitenkin olla huonossa kunnossa, luokkahuoneet liian pienet ja meluisat ja lämpötila liian kuuma tai kylmä. Koulurakennus on osa lasten ja nuorten oppimisympäristöä siinä missä koulun sosiaalinen ilmapiirikin. Koulurakennuksista huolehtimalla yhteiskunta samalla viestii siitä, kuinka paljon se arvostaa nuorimpia sukupolviaan.

Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimukseen osallistui tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Queen's University Belfastista ja Johannesburgin yliopistosta.

Lisätietoja:

Eerika Finell, puh. 050 308 0368, eerika.finell(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Eerika Finell, Asko Tolvanen, Ian Shuttleworth, Kevin Durrheim, Maaret Vuorenmaa. The identification environment matters: Students' social identification, perceived physical school environment, and anxiety – A cross-level interaction model. British Journal of Social Psychology. 2023. https://doi.org/10.1111/bjso.12686