Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto mukaan suomalaiseen koronarokoteyritykseen
Suomeen on perustettu tutkimuslähtöinen rokoteyritys, Rokote Laboratories Finland Oy, joka kehittää ja kaupallistaa nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta. Rokote perustuu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa tehtyyn tutkimustyöhön.
Yrityksen perustajia ja hallituksen jäseniä ovat rokotteen kehittäjät, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta, professori Kalle Saksela ja professori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta sekä diplomi-insinööri Pasi Kemppainen. Perustajina ja omistajina ovat myös molemmat yliopistot.
Rokote perustuu Ylä-Herttualan tutkimusryhmässä kehitettyyn geeninsiirtoteknologiaan, jota on useissa potilastutkimuksissa jo käytetty menestyksekkäästi sydän- ja verisuonitautien ja syöpien geeniterapiaan. Rokotteessa käytetään turvalliseksi osoitettua adenoviruskuljetinta, johon on kloonattu DNA-juoste jonka avulla nenänielun solut tuottavat rokotevasteen aikaansaavaa virusproteiinia. Itse SARS-CoV-2 virusta ei siis rokotteessa käytetä. Alustavien tulosten mukaan rokote on toiminut hyvin eläinkokeissa, ja muutaman kuukauden sisällä on tarkoitus aloittaa testaus ihmisillä.
Kemppaisen mukaan yritys käy nyt useiden tahojen kanssa neuvotteluja rahoituksesta, jolla turvataan rokotteen jatkokehitys ja eteneminen kliinisiin kokeisiin. Myöhemmin myyntiluvan saatuaan rokote voisi varmistaa suomalaista ja eurooppalaista huoltovarmuutta ja rokoteomavaraisuutta. – Rokotetta pystytään valmistamaan huomattavia määriä Kuopiossa ja pitkällä tähtäimellä rokotetta voidaan myös lisensoida Euroopan ulkopuolelle. Nyt keskiössä on luonnollisesti koronarokote, mutta samalla menetelmällä voidaan tehdä rokotteita myös muita viruksia vastaan.
Kuopiossa on jo rokotteen tuotantoon tarvittava kaupallinen teknologia.
– Koronapandemian hillitseminen on tavattoman tärkeä tavoite ja uudella rokotemuodolla on varmasti käyttöä myös tulevaisuudessa. Rokotetta on pystytty edistämään nopeasti, koska se nojaa pitkäjänteisellä tutkimuksella luotuun osaamisperustaan, toteaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.
– Yliopistojen monipuolinen vuorovaikutus ja yhteistyö yritysten kanssa luo pohjan uusille ideoille, tutkimuksen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja yhteiskunnan kriisien ratkaisuille, muistuttaa Helsingin yliopiston vararehtori Paula Eerola.
Uusi rokote voi antaa laajemman immuunivasteen ja suojata muuntoviruksilta
Tutkimusryhmät aloittivat koronarokotteen kehittämisen keväällä 2020 ja yliopistoissa tehtyä tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia. – Työtä on luontevaa jatkaa yrityksessä, joka pystyy vastaamaan esimerkiksi kliinisistä kokeista viranomaisten edellyttämällä tavalla. Yliopistojen omistajuus mahdollistaa erinomaisesti läpinäkyvän tiedonsiirron akateemisesta tutkimuksesta yritykseen, sanoo Ylä-Herttuala, joka toimii Rokote Laboratories Finland Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Uuden rokotteen antotavaksi valittiin nenäannostelu, koska virus tarttuu luonnostaakin hengitysteiden kautta. Nenän kautta annosteltu rokote näyttääkin antavan laajemman immuunivasteen kuin lihakseen pistetty rokote. – Lihakseen pistetyt rokotteet tuottavat verenkiertoon IgG-vasta-aineita, mutta nenän kautta annettu rokote tuottaa niiden lisäksi limakalvoja suojaavan IgA-vasteen. Oletamme, että se voi estää rokotteen saaneita myös tartuttamasta virusta, Ylä-Herttuala kertoo.
Meneillään olevat rokotukset eivät hänen mukaansa poista uusien rokotteiden tarvetta, sillä odotettavissa on muuntovirusten aiheuttamia uusia tartunta-aaltoja. – Vaikka koko väestö ehdittäisiin rokottaa, lähivuosina ainakin riskiryhmät tarvitsevat uusia rokotteita muuntoviruksia vastaan. Nyt käytössä olevilla rokotteilla suoja on selvästi alentunut eteläafrikkalaista muuntovirusta vastaan, joka on luultavasti pääasiallinen virus seuraavassa aallossa. Lisäksi SARS-CoV-2-viruksen perimän muuntumisen immuunivasteen väistämiseksi odotetaan edelleen jatkuvan nopeana. Omassa rokotteessamme on jo huomioitu tärkeimmät muuntovirukset eli eteläafrikkalainen, brasilialainen ja brittiläinen mutaatio. Tällaiselle rokotteelle tulee kyllä olemaan kysyntää, sanoo Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.
Yritys aikoo tehdä ensimmäiset kliiniset rokotekokeet Suomessa. Niihin osallistuminen on kiinnostanut monia, mutta osallistujat rekrytoidaan digitaalisesti siten, että saadaan väestöä edustavat ja vertailukelpoiset koeryhmät.
Lisätietoja:
Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 355 2075, seppo.ylaherttuala(at)uef.fi
Professori Kalle Saksela, Helsingin yliopisto, p. 0294126770, kalle.saksela(at)helsinki.fi
Pasi Kemppainen, Rokote Laboratories Finland Oy, pasi(at)rokote.com
Rehtori Jukka Mönkkönen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 728 8057, jukka.monkkonen(at)uef.fi
Vararehtori, professori Paula Eerola, Helsingin yliopisto, vicepresident(at)helsinki.fi
Kuva: Bioreaktorilla tuotettua rokotetta jatkokäsitellään steriilissä laminaarikaapissa. Kuva on Kansallisen virusvektorilaboratorion tiloista Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutista. Kuvaaja Raija Törrönen.
Kuva saatavilla osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/39260?encoding=UTF-8