Hoitotyön relationaalisilla johtamistyyleillä yhteys hyviin henkilöstö-, potilas- ja organisaatiotuloksiin
Hoitotyön johtamisessa vuorovaikukseen painottuva relationaalinen johtamistyyli näyttää tuottavan hyviä tuloksia sekä organisaation, henkilöstön että potilaiden näkökulmasta. Tämä todettiin Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen välisessä yhteistyössä toteutetussa systemaattisessa katsausten katsauksessa, joka on julkaistu Nursing Open -lehdessä.
Aiemmista kirjallisuuskatsauksista tunnistettiin yhteensä 36 erilaista johtamistyyliä, joista enemmistö lukeutui relationaalisiin johtamistyyleihin. Näistä transformationaalinen johtaminen oli laajimmin tutkittu. Transformationaalisessa johtamistyylissä johtaja motivoi ja kannustaa henkilöstöä vuorovaikutuksellisin keinoin saavuttamaan asetetut tavoitteet. Johtaja rakentaa luottamusta henkilöstöön, johtaa omalla esimerkillään ja on usein karismaattinen. Voidaankin sanoa, että transformationaalisessa johtamistyylissä vahvistetaan ja johdetaan henkilöstön sisäistä motivaatiota. Lisäksi tunnistettiin yhdeksän tehtäväorientoitunutta sekä viisi passiivista ja tuhoavaa johtamistyyliä.
Relationaalisissa johtamistyyleissä eri toimijoiden välinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa, kun taas tehtäväorientoituneet tyylit korostavat nimensä mukaisesti eri tehtävien toteuttamista tavoitteiden saavuttamiseksi.
Relationaalisilla johtamistyyleillä oli yhteys parempaan organisaatiokulttuuriin ja organisaatioon kohdistuvaan luottamukseen sekä henkilöstön sitoutumiseen. Samoin niiden todettiin vahvistavan potilastyytyväisyyttä, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.
Tehtäväorientoituneilla johtamistyyleillä oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä henkilöstön sitoutumiseen. Niiden todettiin heikentävän sekä henkilöstön tyytyväisyyttä johtajaan että työyhteisön toimivuutta. Tehtäväorientoituneiden johtamistyylien havaittiin kuitenkin vahvistavan potilastyytyväisyyttä.
Sitä vastoin passiivisten ja tuhoavien johtamistyylien todettiin heikentävän henkilöstön työtyytyväisyyttä sekä sitoutumista alaan ja organisaatioon. Etenkin tuhoavan johtamistyylin todettiin myös lisäävän henkilöstön psykologista stressiä ja työuupumusta.
– Tulosten perusteella hoitotyön johtamistyylien tutkimus on painottunut relationaalisten johtamistyylien, etenkin transformationaalisen johtamisen, ja henkilöstötulosten välisiin yhteyksiin. Sitä vastoin etenkin tuhoaviin johtamistyyleihin kohdistuva tutkimus on vähäistä, mikä ei tarkoita sitä, etteikö niitä edelleen esiintyisi sosiaali- ja terveydenhuollossa, toteaa Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yliopistonlehtori Anja Terkamo-Moisio.
Tutkijoiden mukaan tuhoavan johtamisen negatiiviset vaikutukset etenkin henkilöstötuloksiin osoittavat, että tutkimusta tuhoavista johtamistyyleistä tarvitaan myös niiden tunnistamiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Entistä enemmän tulisi tutkia myös eri johtamistyylien yhteyksiä organisaatiokulttuuriin, organisaation käytäntöihin ja etenkin potilastuloksiin, jotta johtamisen vaikutukset kyettäisiin tunnistamaan ja kuvaamaan nykyistä monitahoisemmin.
Lisätietoja: Yliopistotutkija Marja Hult, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, marja.hult@uef.fi
Tutkimusartikkeli: Hult M., Terkamo-Moisio A., Kaakinen P., Karki S., Nurmeksela A., Palonen M., Peltonen L-M. & Häggman-Laitila A. 2023. Relationships between nursing leadership and organizational, staff and patient outcomes: A systematic review of reviews. Nursing Open 2023;00:1–17. http://doi.org/10.1002/nop2.1876