Hyvä unenaikainen palautuminen on yhteydessä terveellisempään ruokavalioon ja vähäisempään alkoholinkäyttöön

Hyvä unenaikainen palautuminen on yhteydessä terveyttä edistävään ruokavalioon ja syömiskäyttäytymiseen sekä vähäisempään alkoholinkäyttöön, osoittaa uusi tutkimus, jossa kiinnostuksen kohteena oli suomalaisten työssäkäyvien aikuisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi.

Fysiologisen palautumisen ja ravinnon välistä suhdetta on tutkittu vain vähän. Tuoreessa Journal of Occupational Medicine and Toxicology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin nyt, onko unenaikaisella fysiologisella palautumisella yhteyttä syömiskäyttäytymiseen ja ruokavalion laatuun.

Tutkimuksessa oli mukana 252 aikuista, joilla oli psyykkistä kuormittuneisuutta ja ylipainoa. He osallistuivat elintapainterventioon Kuopiossa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Heidän fysiologista palautumistaan tarkasteltiin kolmena perättäisenä yönä mitatun unenaikaisen sykevälivaihtelun pohjalta. Sykevälivaihtelusta mitattiin sekä autonomisen hermoston parasympaattista ja sympaattista aktivaatiota että näiden välistä suhdetta, eli palautumisen ja stressin tasapainoa. Parasympaattisella hermostolla on tärkeä rooli palautumisessa, jonka aikana muun muassa sydämen syke laskee ja sykevälivaihtelu on suurta.

Tutkittavien syömiskäyttäytymistä tutkittiin neljän eri kyselyn avulla. Ruokavalion laatua ja alkoholinkäyttöä tutkittiin kahden kyselyn ja 48 tunnin ruoankäyttöhaastattelun avulla.  Tavoitteena oli tutkia, miten palautumisen aste on yhteydessä ruokavalion laatuun, alkoholin käyttöön ja syömiskäyttäytymisen eri piirteisiin, kuten syömiseen nälkä- ja kylläisyysviestien mukaan. Nyt julkaistut tutkimustulokset saatiin alkutilanteessa ennen elintapainterventiota kerätystä aineistosta.

Tutkimuksen mukaan suurempi unenaikainen parasympaattisen hermoston aktivaatio, joka heijastelee parempaa fysiologista palautumista, on yhteydessä terveyttä edistävään ruokavalion laatuun, vähäisempään alkoholinkäyttöön ja mahdollisesti myös syömiskäyttäytymisen piirteisiin, erityisesti tekijöihin, joiden perusteella päätämme syödä. Erityisesti henkilöillä, joiden stressin ja palautumisen tasapaino oli hyvä, ruokavalion kokonaislaatu oli parempi, kuidunsaanti suurempaa, syöminen tietoisesti kontrolloidumpaa ja alkoholinkäyttö vähäisempää kuin enemmän stressaantuneilla.

Tutkijoiden mukaan poikkileikkaustutkimuksen tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä, johtaako parempi palautuminen hyvään ruokavalioon vai edistääkö parempi ruokavalio palautumista.

Lisätietoja:

Tutkija Suvi Järvinen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 040 722 1258,  suvi.a.jarvinen(at)uef.fi

Tutkija Elina Järvelä-Reijonen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, elina.jarvela-reijonen(at)uef.fi

Professori Marjukka Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 040 355 3617, marjukka.kolehmainen(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:
Järvelä-Reijonen, E., Järvinen, S., Karhunen, L. et al. Sleep-time physiological recovery is associated with eating habits in distressed working-age Finns with overweight: secondary analysis of a randomised controlled trial. J Occup Med Toxicol 16, 23 (2021). https://doi.org/10.1186/s12995-021-00310-6