Ilmansaasteet uhkaavat kestävän maatalouden luonnonmukaisia tuholaistorjuntamenetelmiä

Loispistiäisiä hyödyntävä kirvantorjunta on vaikeaa saastuneilla alueilla.

Kun rapsipelto altistuu ajoneuvojen ja teollisuuden diesel- ja otsonipäästöille, kirvoja torjuvien loishyönteisten määrä vähenee merkittävästi, osoittaa brittiläisen Readingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus.

Tutkijat altistivat rapsikasveja tarkasti kontrolloiduille määrille diesel- ja otsonipäästöjä. Rapsikasveihin oli istutettu kirvoja, ja tutkijoiden tarkoituksena oli mitata loispistiäisten kykyä tuottaa jälkeläisiä. Loispistiäisillä on tapana laskea munansa vastikään pistämänsä kirvan sisään.

– Loispistiäisten kokonaismäärä väheni, vaikka tutkimuksessa käyttämämme päästöt olivat pienempiä kuin ympäristösääntelyssä turvallisina pidetyt ylärajat. Tämä on huolestuttava havainto, sillä kestävässä maataloudessa käytetään paljon luonnonmukaista tuholaistorjuntaa pitämään kirvat ja muut ei-toivotut vieraat loitolla arvokkaista satokasveista, tutkija James Ryalls Readingin yliopistosta toteaa.

– Diesel- ja otsonipäästöt näyttävät heikentävän pistiäisten kykyä saalistaa kirvoja, mikä pidemmän ajan kuluessa saattaa johtaa pistiäiskannan pienentymiseen, hän jatkaa.

Vaikka suurin osa tutkituista loispistiäiskannoista pieneni saastuneissa ympäristöissä, yksi laji näytti selviävän muita paremmin ympäristössä, joka oli saastunut sekä diesel- että otsonipäästöistä. Tutkijat kuitenkin havaitsivat, että näiden saasteiden yhdistelmä oli yhteydessä itse rapsikasvissa tapahtuviin muutoksiin, mikä saattaa selittää havaintoa.

Kun rapsikasvit altistuvat sekä diesel- että otsonipäästöille, ne tuottavat enemmän yhdisteitä, jotka antavat ristikukkaiskasveille, kuten sinapille ja erilaisille kaaleille, niille tyypillisen karvaan, tulisen ja pippurisen maun. Yleensä tämä karkottaa hyönteisiä, mutta Diaeretiella rapae -pistiäisen kohdalla näin ei ollut: niitä esiintyi runsaammin ja ne myös lisääntyivät menestyksekkäämmin altistuessaan diesel- ja otsonipäästöjen yhdistelmälle.  

– Tämä pistiäislaji pitää erityisesti kaalikirvoista, jotka puolestaan viihtyvät kaalikasveissa. Tiedämme, että jotkin rapsikasvin sisältämät maku- ja tuoksuyhdisteet houkuttelevat Diaeretiella rapae -pistiäisiä. Arvelemmekin, että mitä voimakkaammin tuoksu houkuttelee pistiäisiä puoleensa, sitä paremmin ne löytävät kirvoja saalikseen. Voikin olla, että tämä pistiäislaji on hyvä valinta tuholaistorjuntaan alueilla, joilla esiintyy diesel- ja otsonipäästöjä. Tämä osoittaa, että kokonaisten ekosysteemien tutkiminen on ainoa tapa ennustaa ja estää ilmansaasteiden vaikutuksia, Ryalls toteaa.

– Se, että ilmansaasteet haittaavat joitakin loislajeja ja hyödyttävät toisia, vihjaa, että ilmansaasteilla on kauaskantoisia vaikutuksia ekosysteemeihin. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että ilmansaasteet heikentävät luonnon monimuotoisuutta, ja nyt julkaisemamme tutkimus tarjoaa konkreettisia esimerkkejä tästä, professori James Blande Itä-Suomen yliopistosta toteaa.

Liikenteessä on meneillään siirtymä dieselistä sähköön, ja tämä muuttaa myös ilmansaasteita. On tärkeää ymmärtää, millä tavalla tuholaistorjunnassa käytettävät hyönteiset, kuten loispistiäiset, reagoivat tapahtuviin muutoksiin, jotta voidaan suunnitella ruokaturvastrategioita pitkälle tulevaisuuteen. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että on tärkeää tarkastella ilmansaasteiden vaikutuksia kasveihin, pistiäisiin ja saalishyönteisiin sekä niiden väliseen vuorovaikutukseen.

Tutkimusartikkeli: Ryalls JMW, Bromfield LM, Bell L, Jasper J, Mullinger NJ, Blande JD, Girling RD. 2022. Concurrent anthropogenic air pollutants enhance recruitment of a specialist parasitoid. Proceedings of the Royal Society B. 20221692. https://dx.doi.org/10.1098/rspb.2022.1692

Lisätietoja:

Professori James Blande, Itä-Suomen yliopisto, james.blande@uef.fi, p. 040 355 3210