Inhaloitavat beeta-2-agonistit eivät näytä suojaavan Parkinsonin taudilta

Beeta-2-agonistit ovat keuhkoputkia avaavia lääkkeitä, joita käytetään yleisesti astman ja keuhkoahtaumataudin hoidossa. Vaikka näillä lääkkeillä on epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu yhteys pienempään Parkinsonin taudin riskiin, Itä-Suomen yliopiston tuoreessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa inhaloitavat beeta-2-agonistit eivät näyttäneet suojaavan Parkinsonin taudilta. Tulokset julkaistiin juuri Clinical Epidemiology-tiedelehden verkkoversiossa.

Keskeinen Parkinsonin taudin piirre on alfasynukleiiniproteiinin kertyminen aivoihin. Beeta-2-agonistien on havaittu eläin- ja solumallitutkimuksissa vähentävän alfasynukleiini-geenin ilmentymistä, millä voisi olla edullisia vaikutuksia Parkinsonin tautiin. Lisäksi beeta-2-agonistit on joissain epidemiologissa tutkimuksissa liitetty pienempään Parkinsonin taudin riskiin, mutta tämän on arvioitu voivan johtua yhteyttä vääristävistä tekijöistä, kuten tupakoinnista. Tupakointi on keuhkoahtaumataudin tärkein aiheuttaja ja voi pahentaa astman vaikeusastetta ja johtaa siten suurempaan beeta-2-agonistien käyttöön. Toisaalta tupakointi on liitetty pienempään Parkinsonin taudin riskiin. Tämän vuoksi beeta-2-agonistien yhteyttä Parkinsonin tautiin on tärkeä tutkia asetelmilla, joilla sekoittavia tekijöitä voidaan hallita. Vaikka kansalliset rekisteriaineistot eivät sisälläkään tietoa tupakoinnista, ne mahdollistavat tutkimuksen rajaamisen henkilöihin, joiden joukossa tupakoivien osuus on todennäköisesti jakautunut tasaisemmin.

Nyt julkaistussa, astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaviin rajatussa tapaus-verrokkitutkimuksessa lyhyt- tai pitkävaikutteisten inhaloitavien beeta-2-agonistien käyttö ei liittynyt riskiin sairastua Parkinsonin tautiin. Johdonmukaista annos-vastesuhdetta ei myöskään havaittu. Tutkimuksessa huomioitiin astma- tai keuhkoahtaumatautidiagnoosit sekä lääkkeen käyttö ajalta vähintään kolme vuotta ennen Parkinsonin taudin diagnoosia. Erilaiset liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet sekä ikä, sukupuoli ja astman ja keuhkoahtaumataudin kesto otettiin myös huomioon.

Tutkimus on osa FINPARK-tutkimusta, jonka aineisto kattaa 22 189 kotona asuvaa Parkinsonin tautia sairastavaa suomalaista sekä heille kaltaistetun verrokkiaineiston.

Tutkimus toteutettiin amerikkalaisen Michael J. Fox -säätiön ja Suomen Parkinson-säätiön myöntämällä apurahalla.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Anne Paakinaho, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, anne.paakinaho(a)uef.fi

https://uefconnect.uef.fi/henkilo/anne.paakinaho/

Tutkimusartikkeli:

Paakinaho A, Tiihonen M, Koskela H, Koponen M, Tiihonen J, Hartikainen S, Tolppanen AM. β2-Adrenoceptor Agonists in Asthma or Chronic Obstructive Pulmonary Disease and Risk of Parkinson’s Disease: Nested Case-Control Study. Clin Epidemiol. 2023;15:695-705
https://doi.org/10.2147/CLEP.S405325