Itä-Suomen yliopistolle H2020-rahoitusta ympäristön terveysvaikutusten tutkimiseen

Euroopan komissio on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmille Horisontti 2020 -ohjelmasta merkittävää rahoitusta hankkeisiin, joissa selvitetään ympäristön vaikutuksia mielenterveyteen ja elinkaaren aikaiseen sairastumisriskiin. Rahoitusta eksposomitutkimukseen myönnettiin yhteensä yhdeksälle eurooppalaiselle projektille, joista kahteen Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmät osallistuvat. Eksposomilla tarkoitetaan yksilön kokemia ympäristöaltisteita kokonaisuutena, ja kaikissa rahoitetuissa hankkeissa pyritään selvittämään, miten ympäristötekijät vaikuttavat ihmisten terveyteen.

Kasvuympäristö voi vaikuttaa monin tavoin mielenterveyteen

Mielenterveysongelmat ovat merkittävä taakka sekä väestön hyvinvoinnille että yhteiskunnan taloudelliselle kantokyvylle. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmien määrä on viime vuosina kasvanut hälyttävästi. Equal-Life-hankkeessa selvitetään lasten ja nuorten kasvuympäristön vaikutuksia mielenterveyteen. Tutkittua tietoa kasvuympäristön, kuten asuinympäristön, sosiaalisen aseman ja elämäntapojen, yhteisvaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyteen on ennestään vain vähän. Selvittämällä näitä yhteisvaikutuksia hanke pyrkii lisäämään tietoisuutta kasvuympäristön vaikutuksista ja sitä kautta edistämään ennaltaehkäisyä ja varhaisia interventioita mielenterveyden tukemiseksi. Monitieteisessä hankkeessa on mukana 20 johtavaa asiantuntijatahoa muun muassa terveystieteiden, neurotieteiden, ympäristötieteiden, yhteiskuntatieteiden, tilastotieteen ja psykologian tutkimusaloilta. Itä-Suomen yliopistolta hankkeessa on mukana apulaisprofessori Katja Kanninen tutkimusryhmineen. Itä-Suomen yliopiston rahoitusosuus hankkeessa on noin 650 000 euroa. Hanketta johtaa Dr. Irene van Kamp Hollannin kansanterveys- ja ympäristöinstituutista RIVM:stä.

Sydän- ja verisuonitautien riskiä selvitetään koko elinkaaren altisteista

Elintavat vaikuttavat merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiin ja sairastavuuteen. Sen sijaan se, miten ympäristön altistukset muokkaavat elintapojen vaikutusta ja perinnöllisten tekijöiden tuottamaa alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, on suurelta osin hämärän peitossa. Longitools-hankkeessa tutkitaan ympäristön, sosiaalisten ja taloudellisten altistusten sekä elintapojen yhteisvaikutusta metabolisten sairauksien riskiin, erityisesti sydän- ja verisuonisairastuvuuteen. Tarkastelun kohteena ovat koko elinkaaren aikaiset tapahtumat aina sikiön altistuksista aikuisuuteen saakka. Hankkeen monitieteinen yhteistyö tuottaa malleja, joilla voidaan arvioida ympäristön, sosiaalisten ja taloudellisten altistusten sekä elintapojen yhteisvaikutuksia sairastumisriskiin ja eri altistusten merkitystä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Longitools-hankkeeseen osallistuu 15 yliopistoa tai tutkimuslaitosta, jotka edustavat monialaisesti lääke-, terveys-, ravitsemus-, elintarvike-, talous-, yhteiskunta-, käyttäytymis- ja datatieteitä. Lisäksi hankkeessa työskentelee kolme pientä tai keskisuurta yritystä. Itä-Suomen yliopistolta ovat mukana professori Marjukka Kolehmainen ja apulaisprofessori Kati Hanhineva ryhmineen. Itä-Suomen yliopiston rahoitusosuus hankkeessa on 980 000 euroa. Hanketta johtaa professori Sylvain Selbert Oulun yliopistosta.

Lisätietoja

Equal-Life-hanke:

Apulaisprofessori Katja Kanninen, katja.kanninen (a) uef.fi, p. 046 9210065
Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti

Longitools-hanke:

Professori Marjukka Kolehmainen, marjukka.kolehmainen (a) uef.fi, p. 040 3553617
Apulaisprofessori Kati Hanhineva, kati.hanhineva (a) uef.fi, p. 040 3552364
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö