Itä-Suomen yliopiston apteekki täyttää 20 vuotta

Oma apteekki on tukenut monin tavoin opetusta ja tutkimusta. – Apteekki on yliopistolle myös testialusta, jossa voi kokeilla vaikkapa uudenlaisia palveluja ja tutkia niiden vaikuttavuutta, toteaa professori Riitta Ahonen.

Helsingin yliopisto oli pitkään ainoa suomalainen yliopisto, jolla oli oikeus pitää apteekkia ja sivuapteekkeja. Kuopioon perustettiin yliopiston sivuapteekki vuonna 1960. Farmasian koulutuksen käynnistyttyä Kuopiossa 1970-luvulla alettiin sen yhteyteen tavoitella myös apteekkioikeutta. Vasta 1990-luvun lopulla lääkelain muutos antoi silloiselle Kuopion yliopistolle oikeuden yhteen apteekkiin, ja kaupat apteekista tehtiin vuonna 1999.

Koko tuotto tieteelle

Apteekin tuotto on alusta asti käytetty farmasian opetuksen kehittämiseen ja tutkimuksen rahoittamiseen. Taloudellisesti vielä merkittävämpää oli apteekkiveron tulouttaminen yliopistolle. Sipilän hallitus kuitenkin muutti lakia niin, että apteekkivero maksetaan nykyisin valtiolle. – Apteekkivaroilla oli varsinkin alkuvaiheessa suuri merkitys yliopistolle. Suuri osa rahoista käytettiin uusien virkojen perustamiseen ja sitä kautta farmasian opetuksen ja tutkimuksen uudistamiseen, kertoo Ahonen, joka oli mukana neuvottelemassa yliopistolle apteekkioikeutta.

Apteekkivaroilla on perustettu muun muassa geriatrisen lääkehoidon professuuri ja opetusproviisorin virkoja, jollaisia ei ole muissa yliopistoissa. – Opetusproviisorit työskentelevät sekä apteekilla että yliopistolla ja toimivat linkkinä niiden välillä. Oma käytännön apteekkityötä tekevä yksikkö on yliopistolle tärkeä.

Omassa apteekissa on pilotoitu monia valtakunnallisia lääkehuoltoon liittyviä tutkimuksia, viime vuosina esimerkiksi sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksista. Ahonen toivoo, että apteekissa voidaan tulevaisuudessa tutkia myös esimerkiksi uudenlaisten palvelujen vaikuttavuutta.

Uudet ja entistä monitieteisemmät tutkimusavaukset kiinnostavat myös apteekkari Jouko Savolaista, joka on luotsannut Itä-Suomen yliopiston apteekkia viimeiset kahdeksan vuotta. – Apteekki voi tarjota kiinnostavia tutkimusaiheita esimerkiksi ravitsemustieteen, liikuntalääketieteen ja kauppatieteiden tutkijoille.

–  Meillä harjoittelevat farmasian opiskelijat saavat tuntumaa ison, kiireisen apteekin toimintaan. Haluamme, että he saavat täällä myös maan parasta koulutusta, Savolainen toteaa.

Apteekeista tuli osa terveydenhuoltoa

Savolaisen mukaan apteekissa on nyt moni asia toisin kuin 20 vuotta sitten. – Suuri muutos on se, ettei apteekkeja enää nähdä pelkkinä lääkelogistiikan toimijoina, vaan terveydenhuollon toimijoina muiden joukossa. Meillä on arvostettua lääkkeiden ja lääkehoidon tietotaitoa.

–  Apteekit lievittävät nykyisin myös julkisen terveydenhuollon painetta. Moni kysyy vaivoihin neuvoa ensin apteekista. Esimerkiksi kausiflunssaan tai allergiaoireisiin apu löytyykin usein jo täältä. Itsehoitotuotteita on yhä suurempi valikoima, ja monia allergialääkkeitä on myös vapautettu reseptilääkkeistä käsikauppalääkkeiksi.

Tarjolle tulee myös uusia palveluja. Itä-Suomen yliopiston apteekki tarjoaa asiakkailleen esimerkiksi lääkityksen arviointia. – Monilääkittyjä iäkkäitä on paljon, ja lääkitysten tarkoituksenmukaisuus pitäisi heillä tarkistaa käytännössä vuosittain.  Moni ei kuitenkaan halua erikseen maksaa palvelusta – apteekissa on totuttu saamaan hyvää palvelua ilmaiseksi.

–  Hieno uusi avaus on palveluasumiskodin kanssa toteutettava pilottiprojekti, jossa olemme mukana varmistamassa lääkitysprosessien turvallisuutta. Lääkitysturvallisuudesta hoivapalveluissa puhutaan paljon, ja apteekkien osaamiselle on käyttöä myös tällaisessa moniammatillisessa rajapinnassa.

Asiakas on Savolaisen mukaan tulevaisuudessakin apteekissa ykkönen. – Asiantuntemukseen ja palveluosaamiseen on satsattava jatkuvasti. Apteekin tärkein tehtävä on auttaa asiakkaita terveyden ylläpidossa ja sairauksien hoidossa. Asiakaskunnassa näkyy koko elämän kirjo, mutta meille kaikkien pitää olla samalla viivalla.

Lisätietoja:

Apteekkari Jouko Savolainen, p. 050 5690350, jouko.savolainen (a) uef.fi

Professori Riitta Ahonen, p. 050 3637902, riitta.ahonen (a) uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa