Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy tutkimus muistisairautta sairastavien edunvalvontakynnyksen arvioinnista
Etenevien muistisairauksien yleistyminen ja oirekirjon laajuus haastaa sekä lääkärit että juridiikan ammattilaiset.
Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy monitieteellinen tutkimus, jossa selvitetään etenevää muistisairautta sairastavien edunvalvonnan tarpeen arviointia. Uusi tutkimus pureutuu muistisairaiden itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun ytimeen: millä edellytyksin muistisairasta pidetään kykenemättömänä hoitamaan omia asioitaan.
Muistin vaikutuksesta oikeudelliseen toimintakykyyn tiedetään paljon, mutta muistisairaan ihmisen oikeudellisen toimintakyvyn arviointi on epäyhtenäistä terveydenhuollossa, tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tutkimuksen tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä edunvalvonta-asioissa. Lisäksi tutkimuksella selvitetään, miten etenevien muistisairauksien muut oireet kuin muistioireet – esimerkiksi käytösoireet tai näönvaraisen ymmärtämisen heikkeneminen – vaikuttavat ihmisten oikeudelliseen päätöksentekokykyyn.
Kyseessä on ensimmäinen asiasta tehtävä monitieteellinen tutkimus Suomessa. Oikeustiedettä ja lääketiedettä yhdistävä tutkimus kokoaa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen ja lääketieteen tutkijoita saman avoimen tutkimuskysymyksen äärelle. Samalla tutkimuksen monitieteellisyys yhdistää myös Itä-Suomen yliopiston tutkimuslaitoksia, mikä luo ainutlaatuista uutta kosketuspintaa Joensuun ja Kuopion kampusten välille. Aihetta ei ole myöskään globaalisti tutkittu, joten tutkimuksen odotetaan herättävän myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta.
Tutkija odottaa muistisairaiden aseman paranevan
Hankkeessa väitöskirjaa tekevä kouvolalainen Kaisa Näkki toteaa tutkimuksen parantavan haavoittuvassa asemassa olevien muistisairaiden tasavertaista kohtelua sekä oikeusturvaa.
- Ikääntyneiden muistisairaiden mahdollisuudet ja kyvyt valvoa etuaan edunvalvonta-asioissa ovat usein hyvin rajalliset. Toisaalta työikäisillä muistisairailla oirekuvassa itse muistioireet voivat olla vähäisiä muihin oireisiin verrattuna ja heillä oikeudelliset toimet ovat usein monimutkaisempia kuin ikääntyneillä – työikäisiä koskettavat esimerkiksi alaikäisten lasten huoltajuuteen liittyvät kysymykset, sanoo Näkki.
Tutkimus on sekä kansallisesti sekä kansainvälisesti merkittävä, sillä muistisairautta sairastavien ihmisten määrä lisääntyy väestön vanhetessa. Suomessa etenevää muistisairautta sairastaa noin 190 000 ihmistä ja vuosittain lähes 14 500 ihmistä sairastuu etenevään muistisairauteen. Maailmanlaajuisesti etenevää muistisairautta sairastaa noin 50 miljoona ihmistä. Muistisairaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.
Lisätietoja:
AA, VT, väitöskirjatutkija Kaisa Näkki, kaisa (a) tirronenlaw.fi
Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos
OTT, vanhuusoikeuden professori, tutkimusryhmän johtaja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, anna.maki-petaja-leinonen (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/anna.maki-petaja-leinonen/
Itä-Suomen yliopisto, Hyvinvointioikeuden instituutti, oikeustieteiden laitos
LT, dosentti, tutkimusryhmän johtaja Eino Solje, eino.solje (a) uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/eino.solje/
Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö