Jätevesien lääkeaineisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota lääketuotantolaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa
Lääkeaineita tai niiden jäämiä löytyy ympäristöstä yhä enemmän. Niitä joutuu ympäristöön valmistuksen, käytön ja loppukäsittelyn yhteydessä. Tuore tutkimus osoittaa, että lääketuotantolaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa annetaan kuitenkin harvoin lääkeaineita koskevia lupamääräyksiä.
Yliopistotutkija Mirella Miettinen Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Lauri Äystö sekä erikoistutkija Sari Kauppi selvittivät 13 lääketuotantolaitoksen ja 129 jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräyksistä, miten lääkeaineet on huomioitu ympäristöluvissa. Tutkimus julkaistiin Ympäristöjuridiikka-lehdessä, ja se toteutettiin osana strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kestävä lääkekehitys -hanketta.
Pitoisuuksien mittaamista jätevedestä edellytetään vain harvoin
Vain kahdessa lääketuotantolaitoksille ja yhdessä jätevedenpuhdistamoille annetuista ympäristölupapäätöksistä oli yksiselitteisesti vaadittu lääkeaineiden pitoisuuksien mittaamista jätevedestä.
– Kemikaalipäästöjen valvonta on vaikeaa, jos kaikkia merkityksellisiä epäpuhtauksia ei ole huomioitu ympäristölupaprosessissa ja -päätöksessä, Miettinen kertoo.
Tutkimus osoitti myös, että lupamääräyksillä velvoitettiin vaihtelevasti solmimaan teollisuusjätevesisopimuksia. Teollisuusjätevesisopimuksella vesihuoltolaitos voi suojautua normaaleista asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien aiheuttamilta häiriöiltä puhdistamolla ja viemäriverkossa. Vain kahdessa lääketuotantolaitosten ympäristölupapäätöksistä velvoitettiin toiminnanharjoittaja solmimaan teollisuusjätevesisopimus. Yli puolessa päätöksistä annettiin kuitenkin teollisuusjätevesisopimuksen sisältöön liittyviä lupamääräyksiä.
– Asumisjätevedestä poikkeavien jätevesien johtaminen yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle voi lisätä puhdistamon aiheuttaman pilaantumisen riskiä. Siksi lupamääräyksissä teollisuusjätevesisopimusten sisällöstä tulisi korostaa ympäristönsuojelun intressiä, Miettinen painottaa.
Yhtenäiset ohjeet päästötarkkailuun auttaisivat toiminnanharjoittajia
Lääketeollisuuden päästöjen pitoisuudet ja niissä esiintyvät aineet vaihtelevat suuresti eri ajankohtina. Siksi edustava näytteenotto on vaikeaa. Lisäksi jätevesipäästöissä voi esiintyä muun muassa lääkeaineiden välivaiheita ja pesuaineita. Seoksen yhteisvaikutuksista voitaisiin saada parempi kuva biotestien avulla.
Äystön ja Kaupin mukaan päästötarkkailua voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Menetelmät tulisi kuitenkin ohjeistaa yhtenäisesti esimerkiksi ympäristöhallinnossa, jottei toiminnanharjoittajien tarvitsisi itse luoda menetelmiä.
– Lääketeollisuuden päästöjen laskennallinen massataseisiin perustuva arviointi voisi olla kustannustehokas lähestymistapa, Äystö kertoo.
Kuva: SYKE / Vanessa Riki (2013), Hyvinkään Kaltevan jätevesipuhdistamon ilmastusallas
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Mirella Miettinen, Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos, puh. 050 4720510
Tutkija Lauri Äystö, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 5251843Erikoistutkija Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 5251268
