Johtajasopimus ei selkeytä kunnanjohtajan asemaa johtajana
Kuntalaki edellyttää, että kunnanjohtajalla tulee olla johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä, kuten johtamisen tavoitteista, niiden saavuttamisedellytyksistä sekä arviointitavoista. Muun lainsäädännön takia kunnan johtamisen edellytyksistä ei kuitenkaan saa sopia johtajasopimuksella, selviää Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen väitöskirjatutkija Saanareetta Virikon tutkimuksesta. Virikko tarkasteli johtajasopimuksia Focus Localis -julkaisussa (2/2024) ilmestyneessä artikkelissaan ”Kunnanjohtajan johtajasopimus – johtamisen edellytysten ohjaamisen tarkoitettu oikeudellinen kummajainen”.
Virikko täsmensi artikkelissa kunnanjohtajan johtajasopimuksen luonnetta sopimuksena sekä jäsensi sen sisältöä johtamista koskevin osin. Aiheesta ei ole ollut saatavilla juurikaan oikeustieteellistä tutkimustietoa.
– Alkuun tutkimustiedon niukkuus yllätti, ovathan johtajasopimukset olleet pakollisia jokaisessa kunnanjohtajamallin mukaisesti järjestetyssä kunnassa vuoden 2017 kesäkuun alusta lähtien. Toisaalta johtamista käsittelevät tutkimukset ovat myös osoittaneet, että johtajasopimukset mielletään edelleen ennemmin käytännön työvälineiksi kuin oikeudellisesti sitoviksi ja velvoittaviksi sopimuksiksi, minkä näen osaltaan selittävän oikeustieteellisen tutkimuksen puutetta, Virikko kertoo.
Tutkimuksen mukaan kunnan johtamisen edellytyksistä säädetään suoraan lainsäädännössä, jonka lisäksi valtuusto täydentää johtamisen edellytyksiä yksipuolisilla normimääräyksillä kunnan hallintosäännössä. Lisäksi kunnanhallituksella on työnantajan edustajana toimivalta antaa kunnanjohtajalle yksipuolisia hallinnon sisäisiä määräyksiä, joissa ei ole kyse sopimisesta. Näin ollen kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle ei tosiasiallisesti muodostu toimivaltaa sopia johtajasopimuksessa johtamisen edellytyksistä.
– Kuntalainsäädäntö on tältä osin epärationaalinen ja kuntalain säännökset ilmeisessä ristiriidassa keskenään, Virikko toteaa.
Koska johtajasopimuksessa ei saa sopia johtamisen edellytyksistä, ei sopimuksen luonteen määrittäminen ole mahdollista. Tyhjä asiakirja kun ei täytä sopimuksen tunnusmerkkejä.
Tutkimuksen perusteella johtajasopimuksen johtamisen edellytyksiä koskevat säännökset tulisi ensisijaisesti kumota, minkä jälkeen tulisi käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua koko johtajasopimusinstrumentin tarpeellisuudesta osana kunnan johtamista.
Lisätietoja:
Yliopisto-opettaja Saanareetta Virikko, oikeustieteiden laitos, saanareetta.virikko@uef.fi, p. 0504732594
Linkki tutkimusartikkeliin https://journal.fi/focuslocalis/article/view/137808