Johtajien näkemykset kasvokkaisen viestinnän tarpeesta työpaikoilla ovat erilaisia

Moni johtaja etsii tällä hetkellä tasapainoa digitaalisen ja kasvokkaisen viestinnän käytön välillä. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden Lotta Salinin ja Jonna Koposen tuore tutkimus osoittaa, että IT-alan yritysten ylimmän johdon näkemykset siitä, milloin ja mihin tarkoituksiin kasvokkaista viestintää tarvitaan työpaikoilla ovat keskenään erilaisia.

Tutkimuksen löydökset osoittivat, että elämme murrosaikaa, jossa johtajat hakevat tasapainoa digitaalisen ja kasvokkaisen viestinnän käytön välillä. Kiinnostavaa oli, että johtajien näkemykset kasvokkaisviestinnän tarpeesta työpaikoilla olivat keskenään hyvin erilaisia.

– Osa ylimmän johdon edustajista oli sitä mieltä, että kaikki työtehtävät pystytään hoitamaan etänä digitaalisen viestinnän välityksellä. Heidän mukaansa kasvokkaista viestintää tarvitaan ainoastaan ihmissuhteiden muodostamiseen ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen, väitöskirjatutkija Lotta Salin kuvaa.

Toinen ylimmän johdon edustajien ryhmä sen sijaan kuvaili, että kasvokkaista viestintää tarvitaan yhä erityisesti monimutkaisten työtehtävien tekoon, kuten yhteiskehittelypäiviin, uuden luomiseen ja yhdessä innovointiin. Haastateltujen joukossa oli myös johtajia, joiden mukaan kasvokkainen viestintä on työpaikoilla tärkeää niin ihmissuhteiden muodostamisessa, työtehtävien teossa, kuin yhteisöllisyyden ylläpidossa.

Yhteisöllisyyden ylläpito vaatii johtajilta erityishuomiota

Tutkimuksen löydösten mukaan johtajat olivat yksimielisiä siitä, että yhteisöllisyyden rakentamiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla tulee kiinnittää aiempaa tietoisemmin huomiota. Kun etätyö ja digitaalinen viestintä ovat tulleet moneen IT-alan yritykseen ja asiantuntijatyöhön jäädäkseen, tulee johtajien käyttää aikaansa ja energiaansa tietoisesti yhteisöllisyyttä kasvattavaan viestintään.

Yhteisöllisyyden luominen ja ylläpitäminen on tutkimuksen löydösten mukaan mahdollista sekä kasvokkaisen että digitaalisen viestinnän välityksellä.

– Kasvokkaiset kohtaamiset antavat mahdollisuudet spontaaneille ja vapaamuotoisille keskusteluille esimerkiksi tiimin yhteisen lounaan, kahvihetken tai työpaikan juhlien merkeissä. Toisaalta myös säännöllinen videoviestintä tiimissä mahdollistaa yhteyden kokemisen, kun kameran kautta pystyy näkemään kollegat reaaliaikaisesti, Salin kertoo, – Tiimin yhteinen chat-kanava mahdollistaa rennon ja vapaamuotoisen yhteishenkeä kasvattavan viestittelyn. Videon välityksellä on mahdollista järjestää yhteishenkeä nostattavaa toimintaa aina tiimin etäkahveista koko organisaation henkilökunnalle suunnattuihin viihteellisiin videolähetyksiin

Tutkimuksen löydöksissä painottuu, etteivät johtajien työpaikkaviestinnän tavoitteet liity yksinomaan työtehtäviin, vaan ovat merkittävästi laajempia. Työtehtävien edistämisen ohella johtajien viestinnässä korostuu ihmissuhteiden rakentaminen ja ylläpitäminen työpaikalla. Tämän lisäksi johtajat tavoittelevat viestinnässään tietyn mielikuvan antamista itsestään. Osa johtajista korostaa omaa asiantuntijuuttaan, kun taas toiset tuovat itsensä esiin helposti lähestyttävänä johtajana. Lisäksi yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen viestinnän keinoin on noussut hiljattain uudeksi, mutta sitäkin tärkeämmäksi, tavoitteeksi johtajien työssä.

Tutkimukseen haastateltiin 33 ylimmän johdon edustajaa, jotka työskentelivät johtoryhmän jäseninä suurissa IT-alan yrityksissä Suomessa. Haastatelluilla on pitkä kokemuspohja johtamis- ja etäjohtamistyöstä.

Tutkimus liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusprojektiin Etäjohtaminen digitaalisen viestinnän avulla.

Lisätietoja:

Lotta Salin, väitöskirjatutkija, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, lotta.salin@uef.fi, puh. 050 473 2871

Tutkimusartikkeli:

Salin, L. & Koponen, J. (2024). Top managers' media selection and interaction goals in e-leadership. Information Technology & People, 37(8), 130-153. https://doi.org/10.1108/ITP-06-2023-0533