Joka kolmannella yksityisyyshuolia digitaalisissa palveluissa

Yksityisyyshuolien kokeminen digitaalisten palveluiden käytössä on yleistä, selviää tuoreesta Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Jopa joka kolmas oli huolissaan henkilökohtaisten tietojensa turvasta digitaalisissa palveluissa, kun asiaa tutkittiin OmaKannan käyttäjien keskuudessa. Huolia kokivat etenkin 50–59-vuotiaat sekä sellaiset henkilöt, joilla on taloushuolia. Sen sijaan OmaKannan käyttäjät, joilla oli hyvät digitaalisen taidot ja jotka eivät tarvinneet opastusta terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttöön, kokivat harvemmin yksityisyyshuolia. Sen lisäksi huolia kokivat harvemmin ihmiset, joiden mielestä terveydenhuollon digitaaliset palvelut olivat heille hyödyllisiä.

Tietojamme käsittelevät tahot avainasemassa yksityisyyshuolien hälventäjinä

Tutkimuksessa paljastui kaksi tekijää, jotka olivat yhteydessä vähäisempiin yksityisyyshuoliin.

– Näyttää siltä, että panostamalla digitaalisten palveluiden laatuun ja kykyyn vastata asiakkaiden tarpeisiin voidaan samalla hälventää ihmisten yksityisyyshuolia. Yksityisyyshuolien kokeminen on jo niin yleistä, että kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön, jotta kenenkään ei tarvitsisi pelätä yksityisyytensä puolesta. Asiakkaille tulisi esimerkiksi tarjota ymmärrettävässä muodossa tietoa siitä, miten heidän yksityisyyttään suojellaan ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia heillä on omien tietojensa käytön hallinnassa. Myös yksityisyyttä koskevien valintojen tulisi olla läpinäkyviä ja helposti tehtävissä, sanoo väitöskirjatutkija Maiju Kyytsönen. Tutkimusartikkeli on osa Kyytsösen väitöskirjaa.

Terveysdata on yhä paremmin saatavilla – muutoksessa mukana pysyminen vaatii osaamista

Nykyaikainen terveydenhuolto käsittelee suuria määriä digitaalisessa muodossa olevaa terveysdataa, jota käytetään ja joka arkistoidaan internetin välityksellä tietoturvallisiin järjestelmiin. Terveysdatan tarkoitus on palvella asiakkaan hoitoa ja hoidon jatkuvuutta, mutta asiakkaiden yksityisyyttä joudutaan puntaroimaan yhä enenemässä määrin myös datan toisiokäytön tarpeita vasten.

– Digitaalisessa muutoksessa mukana pysyminen on tärkeää, jotta voimme ymmärtää, miten tietojamme käytetään ja miten yksityisyyttämme turvataan. Tutkimuksemme tulosten perusteella voimmekin suositella digitaalisten taitojen opettelua ja ylläpitoa kaikille, sillä jokaisen terveystiedot liikkuvat tänä päivänä digitaalisessa muodossa, vaikka emme varsinaisesti käyttäisi mitään digitaalisia palveluita, toteaa Kyytsönen.

Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-väestökyselyyn, joka toteutettiin syyskuusta 2020 helmikuuhun 2021. Kohdejoukkona olivat Suomessa asuvat 20-vuotta täyttäneet aikuiset. Tässä yksityisyyshuolia väestöpainoilla analysoineessa tutkimuksessa hyödynnettiin kyselyn alaotosta, jossa vastaajille esitettiin tarkempia kysymyksiä digitalisaatioon liittyen. Tulokset edustavat 3731 OmaKantaa käyttävän 20–99-vuotiaan kokemuksia.

Tutkimusartikkeli

Kyytsönen, M., Vehko, T., Jylhä, V. & Kinnunen, U-M. (2024). Privacy concerns among the users of a national patient portal: A cross-sectional population survey study. International Journal of Medical Informatics, 183, 105336. https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2023.105336

Lisätietoja:

Maiju Kyytsönen, maiju.kyytsonen[at]thl.fi

väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, Welfare, Health and Management (WELMA) -tohtoriohjelma

tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta

Ulla-Mari Kinnunen

professori, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto

Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskus, Pohjois-Savon hyvinvointialue