Juho Pesonen matkailuliiketoiminnan professoriksi Itä-Suomen yliopistossa

Akateemiset kiinnostuksen kohteet kulkevat toisinaan suvussa, ja niin kävi myös Juho Pesosen kohdalla.

Moni koronapandemian tainnuttama matkailija kaihoaa jo kaukomaille. Matkustaako seuraavaksi metropoliin vai aurinkorannalle? Siinäpä pulma. Entä minne matkailun tutkija haluaisi matkustaa mieluiten, kun koronakurimus sen sallii?

– Minulla ei ole mitään palavaa halua matkustaa. Jouduin ennen koronaa matkustamaan työn takia niin paljon, että on ollut ihan kiva olla kotona perheen kanssa. Kesä Suomessa on minulle ihan ykkösjuttu, sanoo tuore matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta.

Pesonen on reissannut kuluneen kesän aikana perheensä kanssa lähiseuduilla, ystävien ja sukulaisten luona Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Matkakohteiden suunnittelussa perhe on luottanut isän asiantuntijuuteen.

– Matkailututkijana minun on aivan mahdotonta irtautua työstään. Varsinkin matkan suunnittelussa analysoin omia päätöksiäni, millä perusteella valitsen tietyt matkakohteet ja minne haluan mennä. Digitaalisia palveluita katson hyvin tarkasti, esimerkiksi miten hyviä tai huonoja verkkosivuja matkailuyrityksillä on. Siellä matkakohteessa pystyn sitten enemmän heittäytymään ja nauttimaan, Pesonen kuvailee.

Matkailukesä 2021 vaikuttaa toistavan edellisen koronakesän ilmiötä: kotimaan matkailu on ollut suorastaan liekeissä, ja monin paikoin hotellit ja muut majoituspaikat ovat olleet loppuunmyytyjä.

– Koronalla on vielä merkittävä vaikutus matkailuun, mutta tulevaisuutta on vaikea arvioida. Tällä hetkellä on mahdotonta sanoa, tuleeko seuraavasta kesästä kotimaan matkailun ennätyskesä vai surkein kesä. Molemmat ääripäät ovat mahdollisia. Yhdysvalloissa on huomattu, että matkailu palautuu nopeasti, kun se on turvallista ja mahdollista. Jos ei tule uusia variantteja ja rokotuskierroksia, ensi kesänä suomalaiset suuntaavat ulkomaille. Tutkijalle tilanne on mielenkiintoinen.

Matkailun tutkijaksi äidin jalanjäljillä

Juho Pesonen aloitti matkailuliiketoiminnan professorina Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella elokuun alussa. Toisinaan akateemiset kiinnostuksen kohteet kulkevat suvussa, ja niin kävi Pesosen kohdalla.

– Äitini oli pitkään töissä Matkailualan verkostoyliopistossa. Olin nuori pojankloppi, kun esittelin vieraileville matkailualan professoreille Savonlinnaa.

Pesosen tie professuuriin on kulkenut poikkeuksellisen yliopistouskollisuuden kautta: hän opiskeli kauppatieteiden maisteriksi Joensuun yliopistossa 2009 ja jatkoi kauppatieteiden tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa 2013. Professoriksi hän siirtyi digitaalisen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikön tehtävästä, kaikki samassa yliopistossa.

Matkailun tutkimuksesta Pesonen kiinnostui maisteriopintojen aikana, kun hän toimi tutkimusapulaisena Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksella Savonlinnan kampuksella. Nykyisin hän kuuluu markkinoinnin professorin Raija Komppulan vetämään matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmään.

– Olen aina pitänyt matkailua äärimmäisen mielenkiintoisena toimialana. Siellä on paljon erityispiirteitä kuten matkakohteiden rooli ja kausiluontoisuus. Harvalla alalla on niin tärkeää päästä matkailijan pään sisään. Lisäksi matkailu on modernin yhteiskunnan heijaste: se, mitä tapahtuu matkailussa, kertoo siitä, millä tolalla yhteiskunta on.

Matkailua kilpailukyvyn vai rajoitusten ehdoilla?

Matkailututkijat näkevät matkailun yhteiskunnallisen merkityksen hyvin eri näkökulmista, ja koronapandemian myötä näkemykset ovat eriytyneet. Osa tutkijoista painottaa matkailun merkitystä yhteiskunnan kilpailukyvylle ja taloudelle, osa kriittisistä tutkijoista haluaisi rajoittaa massamatkailua ja lopettaa lentomatkustamisen.

– Keskitietä on vaikea löytää. Se kertoo koko ilmiön monimutkaisuudesta, Pesonen sanoo.

Pesosen professuurissa yhdistyvät kauppatieteet ja yhteiskuntatieteet. Keskiössä on tuottaa tietoa, joka auttaa siirtymisessä kestävämpään yhteiskuntaan.

– Kestävyys perustuu siihen, että tulevilla sukupolvilla tulisi olla samat tai jopa paremmat mahdollisuudet kuin meillä. On surullista, että nykyinen hyvinvointi on riippuvaista siitä, että luontoa tuhotaan, mutta kuluttajina emme halua luopua asioista, joita olemme saavuttaneet tai joihin olemme tottuneet. Luopumisen tuska on iso, ja se luo paljon ongelmia. Yksi isoimmista kysymyksistä on, mikä on tasa-arvoista ja oikeudenmukaista matkailussa.

Liiketoiminta on tärkeä ajuri siirtymässä kestävään yhteiskuntaan. Sen vuoksi tarvitaan tulevaisuuden tutkimuksen työkaluja, jotta nähdään, mihin suuntaan matkailuliiketoiminta on menossa. Pesonen korostaa lisäksi teknologian roolia tulevaisuuden rakentamisessa.

Meillä on jo olemassa kaikki teknologia siihen, että yhdessä käyttäytymisen muutoksen kanssa voisimme luoda yhteiskunnallista kestävyyttä globaalisti. Kysymys on siitä, miten teknologia otettaisiin käyttöön siten, että hyvinvointi ei kärsisi liikaa.

Tutkittua tietoa tarvitaan matkailun johtamiseen

Pesonen on toiminut tutkimus- ja koulutustyön ohella konsulttina matkailuyrityksille. Hänen kokemuksensa on, että matkailuyrityksissä tulisi siirtyä mutu-tuntumasta tiedolla johtamiseen. Tällä hetkellä tutkimustieto ei jalkaudu juurikaan yritysten pariin.

– Harvoin näkee alaa, jossa käytäntö ja tutkimus ovat niin kaukana toisistaan. Matkailututkijat tekevät omia juttuaan ja raportoivat, mitä kentällä tapahtuu. Tutkijoiden tekemiset vaikuttavat valitettavan vähän siihen, millaisia päätöksiä matkailuyrityksissä tehdään. Muilla aloilla käytetään kokeellisia tutkimusasetelmia paljon mutta matkailussa todella vähän. Kyselytutkimukset ovat olleet matkailussa iso juttu, mutta niilläkin on vaikea saada käyttökelpoista tietoa yritysten päätöksentekoon. Yritykset ovat vähän yhteyksissä korkeakouluihin. Se vaatii meiltä akateemisilta paljon työtä, että olemme yhteyksissä yrityksiin ja vaikutamme niissä kanavissa, joissa yritykset toimivat ja ovat läsnä, Pesonen sanoo.

Paras tapa jalkauttaa tutkimustietoa yrityksiin on Pesosen mukaan koulutus: hän on toiminut matkailuliiketoiminnan kansainvälisen maisteriohjelman johtajana ja opettajana vuodesta 2017.

– Taito ja uskallus uudelleen ajatella on tärkeimpiä asioita, joita tarvitaan. Opiskelijat janoavat uutta tietoa ja menevät valmistumisen jälkeen töihin matkailualan eri yrityksiin ja organisaatioihin. Luin juuri LinkedInistä, että viime vuonna meiltä valmistunut opiskelija aloittaa koordinoimaan merkittävää isoa kestävän matkailun hanketta Uudellamaalla. Tällä hetkellä tarvitaan matkailuliiketoiminnan kehittämistyön osaavia ihmisiä, ja monet meiltä valmistuneet ovat onnistuneet löytämään näitä tehtäviä.

Juho Pesonen

  • Matkailuliiketoiminnan professori, Itä-Suomen yliopisto, 1.8.2021-
  • Kauppatieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopisto, 2013.
  • Digitaalisen markkinoinnin, erityisesti matkailupalveluiden dosentti, Turun yliopisto, 2019.

Tärkeimmät tehtävät

  • Digitaalisen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö, Itä-Suomen yliopisto, 2014-2021.
  • Matkailuliiketoiminnan kansainvälisen maisteriohjelman johtaja, Itä-Suomen yliopisto, 2017-
  • Suunnittelija, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, 2009-2014.

Lisätietoja

Juho Pesonen, professori, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto, juho.pesonen@uef.fi, p. 040 184 2698

Tilaa