Juuston ja kananmunien käytöllä saattaa olla yhteys pienempään muistisairauksien riskiin

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa eläinproteiinien lähteillä ei havaittu juurikaan yhteyttä muistisairauksien riskiin. – Joitain viitteitä saatiin siitä, että juuston ja kananmunien käytöllä saattaa olla yhteys pienempään muistisairauksien riskiin, kertoo terveystieteiden maisteri Maija Ylilauri, joka väittelee Kuopiossa 24. maaliskuuta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ravinnon eläinproteiinin lähteiden sekä niistä saatavan kolesterolin ja koliinin yhteyttä tiedonkäsittelytoimintoihin, kuten muistiin ja toiminnanohjaukseen. – Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä väestön ikääntyessä muistisairauksista ja tiedonkäsittelytoimintojen heikentymisestä kärsivien ihmisten määrä kasvaa. Muistisairauksien hoitoon ei kuitenkaan ole olemassa tehokasta lääkettä, minkä vuoksi sairauden puhkeamisen estäminen tai viivyttäminen on ensisijaista. Terveyttä edistävä ruoka, kuten Välimeren ruokavalio, näyttäisi olevan muistisairauksilta suojaava tekijä.

Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, mitkä ravinto- tai ruoka-aineet ovat yhteydessä muistisairauksiin. – Eläinproteiinien lähteiden osalta aiempi tutkimustieto on hajanaista, tulokset ovat ristiriitaisia ja johtopäätökset vaikeita, koska tutkimusmenetelmissä ja tutkittavissa on ollut suurta vaihtelua.

Liha ja maitotuotteet ovat tärkeitä eläinproteiinien lähteitä, mutta Ylilaurin mukaan niiden yhteyksiä kognitiiviseen toimintaan on vaikea osoittaa, jos tarkastellaan näitä laajoja ruoka-aineryhmiä kokonaisuuksina. – Mielekkäämpää on tutkia esimerkiksi prosessoidun ja prosessoimattoman lihan tai hapatettujen ja hapattamattomien maitotuotteiden yhteyttä muistisairauksiin ja tiedonkäsittelytoimintaan, kuten tässä tutkimuksessa tehtiin.

Tällaisia ruoka-aineiden alaryhmätarkasteluja on kuitenkin tehty kansainvälisesti vähän, minkä vuoksi Ylilaurin väitöstutkimus on merkittävä lisä kansainväliseen tiedekirjallisuuteen.

Runsaalla prosessoitujen lihatuotteiden käytöllä yhteys huonompiin tuloksiin tiedonkäsittelyä mittaavissa testeissä

Eläinproteiinien lähteillä ei väitöstutkimuksessa havaittu juurikaan yhteyttä muistisairauksien riskiin. Joitain viitteitä saatiin siitä, että juuston ja kananmunien käytöllä saattaa olla yhteys pienempään muistisairauksien riskiin. – Kananmunien runsaasti sisältämää yhdistettä, fosfatidyylikoliinia eniten ravinnosta saaneiden ryhmässä muistisairauksien riski oli neljänneksen pienempi fosfatidyylikoliinia vähiten saaneisiin verrattuna.

Sekä suurempi fosfatidyylikoliinin että erilaisten koliiniyhdisteiden kokonaissaanti oli yhteydessä parempaan suoriutumiseen vähintään yhdessä tiedonkäsittelykykyä mittaavassa testissä. Fosfatidyylikoliinin keskeisimmät saantilähteet tutkimuksessa olivat kananmunat ja liha ja kaikkien koliiniyhdisteiden maitotuotteet, liha ja kananmunat.

Tutkimuksessa tarkasteltiin useiden eri proteiininlähteiden yhteyttä tiedonkäsittelykykyä mittaavissa testeissä menestymiseen. Suurempi kananmunien, prosessoimattoman punaisen lihan ja kalan käyttö oli yhteydessä parempaan testisuoriutumiseen. Sen sijaan suurempi hapattamattomien maitotuotteiden kuten maidon sekä prosessoidun punaisen lihan käyttö oli yhteydessä huonompaan testisuoriutumiseen niitä vähemmän käyttäneisiin verrattuna.

Tutkimustulokset olivat pääosin samat riippumatta perimästä eli siitä, oliko tutkittavilla muistisairauksille altistava riskigeeni, APOE4.

Hapatetut maitotuotteet ehkä maitoa parempi valinta

Ylilaurin mukaan väitöstutkimuksesta nousee kiinnostavia jatkokysymyksiä esimerkiksi kananmunien, prosessoidun ja prosessoimattoman lihan sekä hapatettujen ja hapattamattomien maitotuotteiden yhteydestä tiedonkäsittelytoimintaan. – Nämä alustavat havainnot olisi tärkeä testata kokeellisissa tutkimuksissa. Olisi siis tärkeä selvittää, voiko esimerkiksi kananmunien säännöllisellä käytöllä parantaa tiedonkäsittelytoimintoja.

– Lisäksi tarvittaisiin lisätietoa siitä, tulisiko ravitsemussuosituksissa tarkemmin ottaa kantaa liha- ja maitotuotteiden laatuun. Väitöskirjatutkimus antaa viitteitä siitä, että aivoterveyden kannalta prosessoidut lihatuotteet, kuten makkarat, nakit ja leikkeleet kannattaisi korvata muilla proteiinin lähteillä. Maitotuotteiden osalta saattaa olla terveyden kannalta parempi, jos suosii hapatettuja maitotuotteita, kuten piimää, jogurttia, viiliä, rahkaa ja juustoa ennemmin kuin käyttää pelkkää maitoa.

Väitöskirjassa eläinproteiinien lähteiden yhteyttä tiedonkäsittelytoimintaan tarkasteltiin kuitenkin vain yhdestä näkökulmasta. – Ennen kuin suosituksia voidaan muuttaa, on tarkasteltava, millä tavalla voidaan parhaiten ehkäistä mahdollisimman monen sairauden riskiä, ei vain tukea tiedonkäsittelykykyä ja muistisairauksien ehkäisyä. Joka tapauksessa tutkimuksessa ei tullut esiin ristiriitaisuuksia nykyisten ravitsemussuositusten kanssa ja näin ollen ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio lienee suositeltava myös aivoterveyden kannalta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ravinnon kolesterolin saannin yhteyttä muistisairauksien riskiin ja kognitiiviseen toimintaan. Ravinnon kolesterolin saannilla ei havaittu yhteyttä lisääntyneeseen muistisairauksien riskiin eikä tiedonkäsittelykykyä mittaavien testien tuloksiin. – Vaikka kananmunat ovat kolesterolipitoisia, niiden kohtuullinen käyttö näyttäisi olevan aivoterveyden kannalta turvallista. Väitöskirjassa tehdyt havainnot kananmunista ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, Ylilauri toteaa.

Väitöstutkimus perustui Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen aineistoon. Tutkimukseen osallistui 2497 Itä-Suomessa asuvaa miestä, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 42–60-vuotiaita. Alkumittaukset tehtiin vuosina 1984–1989, jolloin miehet muun muassa täyttivät ruokapäiväkirjaa neljän päivän ajan. Neljä vuotta myöhemmin 482 miestä osallistui tiedonkäsittelykykyä mittaaviin testeihin. Tutkimuksessa selvitettiin myös apolipoproteiini E-geenin fenotyyppi 1259 mieheltä. Kyseisen geenin alleeli e4 eli APOE4 on myöhemmässä iässä alkavan muistisairauden merkittävin perinnöllinen riskitekijä.

Tutkimusaineiston analyyseissa otettiin kattavasti huomioon mahdollisia sekoittavia tekijöitä, kuten ikä, siviilisääty, koulutus, taloudellinen tilanne, alkoholin käyttö, tupakointi, liikuntatottumukset ja ravitsemustekijöitä. Näin pyrittiin saamaan selville tutkittujen ravintotekijöiden ja tiedonkäsittelytoimintojen välinen itsenäinen yhteys. – Tulokset eivät kuitenkaan kerro syy-seuraussuhteista, sillä kyse on havainnoivasta tutkimuksesta. Yhteyden puuttuminen joidenkin eläinproteiinien lähteiden ja muistisairauksien välillä ei myöskään vahvista sitä, etteikö yhteyttä voisi olla olemassa, vaan asia vaatii lisätutkimusta, Ylilauri tähdentää.

Terveystieteiden maisteri Maija Ylilaurin ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja Associations of animal protein sources and dietary cholesterol and choline intakes with cognitive functioning. A prospective population-based cohort study (Eläinproteiinin lähteiden, ravinnon kolesterolin ja koliinin saannin yhteys kognitiiviseen toimintaan. Prospektiivinen väestöpohjainen kohorttitutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. TIlaisuutta voi seurata myös verkossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Suominen Helsingin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus https://www.uef.fi/fi/tapahtuma/vaitos-ttm-maija-ylilauri-ravitsemustiede-kuopio

Väittelijän kuva https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/51723?encoding=UTF-8

Lisätietoja:

TtM Maija Ylilauri, maija.ylilauri(a)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/maija.ylilauri/