Kansainvälinen tutkijakurssi perinteiden väkivallasta ja väkivallan perinteistä Itä-Suomen yliopistossa
Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmassa järjestetään kansainvälinen kesäkoulu, jonka teemana ovat perinteiden väkivalta ja väkivallan perinteet, ”The Violence of Traditions and the Traditions of Violence”. Tapahtuman ja valitun teeman perustana on näkemys, jonka mukaan kansanomaisen kulttuurin ja suullisen perinteen tutkimus on ollut turhan paljon kansallisen identiteetin ja pelkästään positiivisiksi koettavien alue- ja ryhmäidentiteettien ideologiseen tuottamiseen ja vahvistamiseen painottunutta.
Kansanperinne tulee usein esitellyksi julkaisuissa ja varsinkin juhlayhteyksissä identiteettiä rakentavana voimavarana ja vaalittavana kulttuuriperintönä, mutta samalla voi jäädä huomiotta kansanomaisen ajattelun ja suullisen perinteen merkitys väkivaltaisiksi koettavien kulttuuristen käytänteiden ylläpitämisessä ja oikeuttamisessa.
– Tällaiset käytänteet liittyvät esimerkiksi seksismiin ja seksuaaliseen häirintään, syrjintään ja rasismiin, kolonialismiin, kulttuurisiin rajoihin ja niiden toivottuihin ja epätoivottuihin ylityksiin, etnisiin konflikteihin ja terrorismiin, identiteettejä koskeviin rajankäynteihin, siirtymä-, elämänkausi- ja juhlarituaaleihin sekä sankari-, puolustus-, uhri- ja traumakertomuksiin, kulttuurintutkimuksen professori Pertti Anttonen luettelee.
Hänen mukaansa kysymys on mukavuusalueen ulkopuolelle asettuvan kulttuuriperinnön ja kulttuurisen jatkuvuuden tutkimuksesta, joka tuo oman panoksensa Itä-Suomen yliopiston tutkimusstrategiseen ohjelmaan kulttuurien kohtaamisesta, liikkuvuudesta ja rajoista.
Rasismia, vähemmistöjen väheksymistä, perheväkivaltaa
Viimeaikaisia väkivallan perinnettä koskevia yleisiä keskustelunaiheita Suomessa ovat olleet muun muassa lasten ja varsinkin tyttöjen sukupuolielinten silpominen, jouluisiin tiernapoikaesityksiin sisältyvän murjaanien kuninkaan mustatut kasvot rasismin ilmentymänä, kulttuurinen omiminen erityisesti vähemmistön itseidentifikaatiota väheksyvällä tavalla, kansansatujen väkivaltaisuus ja vaikkapa Kalevalan sankari Väinämöinen Aino-neidon ahdistelijana Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Ateneumin seinällä.
– Esimerkkeinä voisi mainita myös eläinten huonoon kohteluun liittyvät urheilu- tai metsästyslajit, halal-teurastuksen ilman eläimen tainnutusta, perheen kunnian nimissä tapahtuvan nuorten naisten elämänpiirin rajoittamisen jopa kuoleman uhalla, parisuhde- ja perheväkivallan opittujen ja toistettavien mallien mukaisena vallankäyttönä, koulukiusaamisen sukupolvelta toiselle siirtyvänä ikäryhmäperinteenä sekä vallankäytön kautta saatavan sosiaalisen pääoman tavoittelemisen.
Perinne on tällaisissa yhteyksissä toistotekoja, mutta myös kulttuuristen rakenteiden ja ajattelutapojen jatkuvuutta. Perinne on usein väkivallan oikeuttaja, ja perinteen rikkominen on uhka, joka synnyttää väkivaltaa.
Laaja kansainvälinen kiinnostus
Itä-Suomen yliopiston ohella tapahtuman taustalla ovat kansainvälinen, Suomalaisen Tiedeakatemian ylläpitämä Folklore Fellows -verkosto sekä järjestelytoimikunta, jossa on mukana perinteentutkimuksen, folkloristiikan ja etnologian oppiaineiden edustajia useasta suomalaisesta yliopistosta sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta ja Kalevalaseurasta.
FF-kesäkoulun osanottajat ovat jatko-opiskelijoita ja nuorempia tutkijoita. Tänä vuonna mukana on 28 opiskelijaa yhteensä 15 maasta. Opettajia ja työpajojen vetäjiä on yhteensä 18, heidän joukossaan kansainvälisesti huomattavia professoreita ja tutkijoita Suomesta, Saksasta, Yhdysvalloista, Islannista, Norjasta, Britanniasta, Armeniasta ja Intiasta. Kaikki yhdeksän keynote-esitelmää ovat seurattavissa verkosta.
– Käytännössä kesäkoulu alkoi jo huhtikuun aikana, kun työpajojen osanottajat kokoontuivat omissa ryhmissään keskustelemaan työpajoihin sisällytetystä kirjallisuudesta. Nämä Book Clubiksi nimetyt tapahtumat jatkuvat toukokuussa kaikille osallistujille suositeltavan kirjallisuuden pohjalta. Osallistujille järjestetään myös yhteinen tutustumishetki kesäkoulua edeltävänä viikonloppuna, Anttonen kuvailee.
Varsinaisesti kesäkoulu on 7.–18. kesäkuuta, ja se järjestetään virtuaalisena. Alun perin se oli tarkoitus toteuttaa UEF Summer Schoolin kanssa yhteistyössä elokuussa 2020, mutta suunnitelmat muuttuivat koronapandemian takia. Uusi tilanne virtuaalisine järjestelyineen on ollut Anttosen mukaan haastava, mutta joensuulaisten perinteentutkijoiden innostuksen ja erityisesti kurssisihteeri Sonja Mutasen oivaltavien ratkaisujen ansiosta kaikki toimii nyt moitteettomasti.
Folklore Fellows -kesäkoulu juhlistaa Itä-Suomen yliopistossa järjestettävässä tapahtumassa samalla myös 30-vuotista historiaansa. Tämänvuotisen tapahtuman herättämä laaja kansainvälinen kiinnostus sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa osoittaa Anttosen mukaan suomalaisen perinteentutkimuksen arvostettua kansainvälistä asemaa mutta myös erityistä vahvuutta koulutuksellisesti.
– Sellaista väkivallatonta perinnettä on hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
Kulttuurintutkimuksen, erityisesti perinteentutkimuksen professori Pertti Anttonen, pertti.anttonen(at)uef.fi
Kurssisihteeri Sonja Mutanen, sonja.mutanen(at)uef.fi.