Katsaus: Verisuonitukokset yleisiä sairaalahoitoon joutuneilla COVID-19-potilailla

Vakavaan COVID-19-infektioon liittyy usein verisuonitukoksia, osoittaa tuore katsaus. Yleisimpiä ovat laskimotukokset, joita eri tutkimusten perusteella on joka neljännellä sairaalahoitoon joutuneella. Potilailla on havaittu myös muun muassa keuhkoveritulppia sekä aivo- ja sydäninfarkteja. Katsaus julkaistiin äskettäin Thrombosis Research -lehdessä.

Professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta ja Research Fellow Setor Kunutsor Bristolin yliopistosta tekivät systemaattisen katsauksen kaikkiaan 19 tutkimuksesta, joissa oli havainnoitu sairaalahoitoon joutuneita COVID-19-potilaita. Aineisto käsitti noin 2300 COVID-19-infektioon sairastunutta kahdeksasta maasta. Katsauksen tavoitteena oli selvittää verisuonitukoksiin liittyvien komplikaatioiden esiintymistä COVID-19-potilailla. Tutkijoiden mukaan yhteenvetoa karttuvasta tutkimustiedosta tarvitaan taudinkuvan täsmentämiseksi ja hoitopäätösten tueksi.

– Saatavilla oleva tutkimustieto osoittaa, että verisuonitukokset ovat huomattavan yleisiä sairaalahoitoon joutuneilla COVID-19-potilailla ja erityisesti vakavimmin sairailla. Hyytymisjärjestelmä aktivoituu verenkierron kannalta haitallisesti COVID-19-infektion yhteydessä. Tulehdustila osaltaan pahentaa hyytymistaipumusta, Laukkanen kertoo.

Katsauksen mukaan tautiin voi liittyä tukoksia kaikkialla verisuonistossa ja niiden myötä vaurioita eri elimissä, kuten alaraajojen laskimotukoksia ja niistä seuraavia keuhkoveritulppia, alaraajojen valtimotukoksia sekä sepel- ja aivovaltimotukosten aiheuttamia sydän- ja aivoinfarkteja.

– Osalla potilaista hyytymiä muodostuu useaan kohtaan verenkierrossa. Hyytymisjärjestelmä on monin tavoin sekaisin, minkä vuoksi hoito on vaikeaa. Erityisessä vaarassa ovat potilaat, joilla on ennestään sydän- ja verisuonitauteja.

Yleisimpiä COVID-19-potilailla olivat laskimotukokset, joiden yhteenlaskettu esiintyvyys eri potilasaineistoissa oli 27,3 %. Syvien laskimotukosten esiintyvyys oli 19,9 % ja keuhkoveritulppien 5,7 %. Komplikaatioista hankalin on kaikkialle verisuonistoon vaikuttava DIC-oireyhtymä, johon liittyy sekä verihyytymiä eri puolilla elimistöä että verenvuotoa. COVID-19-potilailla DIC:n yhteenlaskettu esiintyvyys oli 4,5 %. Vakavien sepelvaltimokohtausten ja sydäninfarktien esiintyvyys oli 2,4 % ja aivoinfarktien 2,2 %.

Katsauksen mukaan vakavissa COVID-19-infektioissa tuleekin seurata myös veren hyytymisarvoja ja käyttää tarvittaessa verenohennuslääkkeitä.

Laukkanen ja Kunutsor ovat julkaisseet tutkimustuloksia myös muista sydän- ja verisuonikomplikaatioista sekä maksa- ja munuaiskomplikaatioista COVID-19-potilailla.

Lisätietoja:

Professori Jari Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto, jariantero.laukkanen (a)uef.fi, p. +358 050 5053013

Kunutsor, Setor K. & Laukkanen, Jari A. Incidence of venous and arterial thromboembolic complications in COVID-19: A systematic review and meta-analysis. Thromb Res 196 (2020) 27-30. Julkaistu 11.8.2020. DOI: https://doi.org/10.1016/j.thromres.2020.08.022

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Korkeatasoinen ja tieteidenvälinen tutkimuksemme ja koulutuksemme vastaavat maailmanlaajuisiin haasteisiin ja rakentavat kestävää tulevaisuutta. Tutkimuksemme on useilla aloilla maailman kärkeä. Tarjoamme opetusta lähes sadassa pääaineessa ja koulutamme tulevaisuuden osaajia muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yliopistoomme kuuluu neljä tiedekuntaa: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kampuksemme sijaitsevat Joensuussa ja Kuopiossa Yliopistossa on noin 15 500 opiskelijaa ja se työllistää noin 2 700 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto / Viestintä
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa