Kestävyyskunnon mittaus voi tarkentaa riskinarviointia potilastyössä

Potilaan ennustetta voidaan arvioida entistä tarkemmin, jos otetaan huomioon perinteisten riskitekijöiden, kuten iän, sukupuolen, verenpaineen, kolesteroliarvojen ja tupakoinnin lisäksi myös kestävyyskunto, osoittaa tuore tutkimus. Terveydenhuollossa käytetyt riskitaulukot perustuvat perinteisiin riskitekijöihin. Tutkijoiden mukaan niiden lisäksi kuntotestien tuloksia voisi hyödyntää aiempaa enemmän. Kyseessä oli tähän asti kaikkein suurin kestävyyskunnon mittauksen tuomaa mahdollista lisähyötyä selvittänyt tutkimus. Tulokset julkaistiin Mayo Clinic Proceedings -tiedelehdessä.

Tutkimukseen osallistui brittiläistä aikuisväestöä. Seurannassa havaittiin, että parempi kestävyyskunto oli yhteydessä pienempään kuolleisuuteen. Kestävyyskunnon ennustetarkkuus säilyi merkitsevänä sen jälkeenkin, kun huomioitiin perinteisiä riskitekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, verenpaine, kolesteroli ja tupakointi, kertoo kansainvälistä yhteistyöprojektia johtanut kardiologi, professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Laukkasen mukaan tulokset osoittavat, että kestävyyskunnon mittaus tuo lisäarvoa sairastavuuden ja ennusteen arviointiin. Edellä mainitut perinteiset riskitekijät voivat merkittävästi lisätä sydän- ja verisuonitautien ja kuoleman riskiä, mutta toisaalta suurella osalla sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvista niitä ei aina esiinny. Erityisesti näitä potilaita on perinteisellä riskinarviointitaulukoilla vaikea tunnistaa.  

Kestävyyskunto vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn ja sillä on monissa tutkimuksissa havaittu käänteinen, itsenäinen yhteys sydän- ja verisuonitautien riskiin. Pelkästään aerobisen kunnon testaamista kuitenkin tehdään sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa toistaiseksi harvoin. Tutkimuksessa kestävyyskunnon ja ennusteen arviointiin käytettiin normaaliväestössä turvallista submaksimaalista rasituskoetta, jossa ei ponnistella aivan uupumukseen asti.  Varsinaista maksimaalista rasituskoetta ei muutenkaan suositella potilaille, joilla sydän- ja verisuonitautien ennakkotodennäköisyys on pieni.

Tutkimuksessa käytettiin brittiläistä biopankkiaineistoa (UK Biobank Study), johon on kerätty tietoa lähes 60 000 henkilöstä 40–69-vuotiaiden ikäryhmässä. Kestävyyskuntoa arvioitiin submaksimaalisella rasituskokeella, jossa poljettiin kuntopyörää kuuden minuutin ajan. Seuranta kesti keskimäärin 5,8 vuotta ja sen aikana kuolemantapauksia oli 936. Kuolinsyyt saatiin kansallisista terveysrekistereistä. Tutkijat tarkastelivat, mikä oli kuntotestin tuoma lisäarvo ennusteeseen perinteisiin riskitekijöihin verrattuna.

Nyt julkaistu tutkimus on yksi ensimmäisistä laajoista väestötutkimuksista, joka osoittaa, että riskinarviota on mahdollista tarkentaa kohtuullisen matalan ennakkotodennäköisyyden normaaliväestössä huomioimalla perinteisten riskitekijöiden lisäksi kestävyyskunto.

– Tulosten perusteella kestävyyskunnon mittausta kannattaa harkita yhtenä osana avoterveydenhuollon lääkärintarkastusta ja riskinarvioinnin pohjaksi perinteisten riskitekijöiden ohella. Näin voidaan tunnistaa lisäinterventioista hyötyvät korkean riskin potilaat. Tutkimuksessa käytetty submaksimaalinen rasituskoe on turvallinen, luotettava ja helppo toteuttaa, Laukkanen toteaa.

Ainutlaatuisen laaja tutkimus ja kuntopyörällä toteutetun rasituskokeen käyttökelpoisuus noteerattiin myös lehden pääkirjoituksessa, jonka mukaan terveydenhuollossa tulisi paitsi testata, myös edistää asiakkaiden kestävyyskuntoa huomattavasti nykyistä tarmokkaammin.

Lisätietoja:

Professori Jari Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto ja Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, sisätaudit, jariantero.laukkanen (a)uef.fi, p. +358 050 5053013

Tutkimusartikkeli:

Jari A. Laukkanen, Setor K. Kunutsor, Thomas Yates, Peter Willeit, Urho M. Kujala, Hassan Khan, Francesco Zaccardi. Prognostic Relevance of Cardiorespiratory Fitness as Assessed by Submaximal Exercise Testing for All-Cause Mortality: A UK Biobank Prospective Study. Mayo Clinic Proceedings, volume 95, issue 5 (May 2020). https://doi.org/10.1016/j.mayocp.2019.12.030

Pääkirjoitus:

Carl J. Lavie, Duck-chul Lee, Francisco B Ortega. UK Biobank Contributes Aerobic and Muscle Fitness Research. Mayo Clinic Proceedings, volume 95, issue 5 (May 2020).