Koulujen sisäilmaongelmat voivat kuormittaa psykososiaalisesti lapsia
Sosiaalipsykologian professorina Itä-Suomen yliopistossa aloittanut Eerika Finell kiinnostui yksilöiden ja ryhmien välisistä suhteista jo varhain urallaan.
Mikä yhdistää ja erottaa yksilöitä ja ihmisryhmiä? Kysymys on kiinnostanut sosiaalipsykologian professoria Eerika Finelliä koko hänen akateemisen uransa ajan.
Viime vuodet Finell on perehtynyt lasten psykososiaaliseen hyvinvointiin kouluissa, joissa on havaittu sisäilmanlaadun ongelmia. Hän vetää Suomen Akatemian rahoittamaa FinnChildAir-akatemiatutkijaprojektia, jonka näkökulma koulujen sisäilmaongelmiin poikkeaa ilmiön tutummasta teknisestä lähestymistavasta.
– Sisäilmaongelmien seurauksien psykososiaalista tutkimusta tehdään vähän. Kysymyksenä on, millaisia psykososiaalisia prosesseja syntyy sellaisissa rakennetuissa ympäristöissä, joissa ympäristö koetaan haitalliseksi. Yksilön ja ryhmän kokemus on tässä tarkastelussa siis oleellisempi kuin sisäilmaongelman varsinainen mittauksin todennettu haitallisuus.
Finell aloitti sisäilmaongelmien psykososiaalisten vaikutusten tutkimuksen postdoc-vaiheessa. Aluksi hän perehtyi erityisesti aikuisten kohtaamiin ongelmiin työympäristöissä. Keskeiseksi havainnoksi nousi sisäilmaongelmiin liitetyt vahvat epäoikeudenmukaisuuden kokemukset. FinnChildAir-projektin tutkimuskohteena ovat lapset ja kouluympäristöt.
– Olen seurannut läheltä nyt kohta kaksi vuotta koulua, jossa on isohkoja sisäilmaongelmia. Sisäilmaongelmat voidaan kokea hyvinkin eri tavalla niissäkin ympäristöissä, joissa ne on todettu ongelmaksi viranomaisten toimesta. Niidenkin lasten kohdalla, jotka eivät oireile huonosta sisäilman laadusta koulurakennuksessa, kokemus voi olla sellainen, että miksi kukaan ei välitä. Lapset eivät tiedä, mitä taustalla tapahtuu – miten tilanteeseen yritetään vaikuttaa. Sitten on taas lapsia, jotka oireilevat vahvasti, mutta heidän tilanteitaan saatetaan pyrkiä aktiivisesta ja näkyvästi helpottamaan. Joskus taas oireileva lapsi jää hyvinkin yksin. Se, miten aikuiset näyttävät suhtautuvan kouluympäristön kuntoon ja käsittelevät sen mahdollisia ongelmia, heijastaa lapselle myös sitä, miten paljon aikuiset välittävät hänestä ja hänen hyvinvoinnistaan, Finell kertoo.
– Oma kokemus merkitsee paljon. Ihmisille myös lapsille on tärkeää, että he voivat vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja että yhteisö tunnustaa ongelman.
Maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten äitien jäljillä leikkipuistossa
Eerika Finell aloitti sosiaalipsykologian vakituisessa professuurissa Itä-Suomen yliopistossa 1.1.2022 alkaen. Tehtävä sijoittuu yhteiskuntatieteiden laitokselle Kuopion kampukselle.
FinnChildAir-hankkeen lisäksi Finellin viimeaikaisiin tutkimuksiin lukeutuu MAMANET-hanke yhteistyössä Nottingham Trent -yliopiston kanssa. Tutkimuksen kohteina ovat samalla asuinalueella asuvien pienten lasten äitien keskinäiset kontaktit ja tekijät, jotka edistävät tai estävät äitien tutustumista.
MAMANET-tutkimuksessa on muun muassa seurattu maahanmuuttaja- ja suomalaistaustaisten äitien suhteiden rakentumista ja tutustumista toisiinsa leikkipuistoissa. Tutkimustulosten mukaan kontaktit jäivät vähäisiksi.
– Joillekin äideille on hankalaa luoda kontakteja, ja se ei aina johdu kielitaidon rajoitteista. Se voi olla haasteellista myös samasta kieliryhmästä tuleville pienten lasten äideille. Niillä äideillä, joilla oli kontakteja muihin, kontaktit ovat pääsääntöisesti positiivisia, Finell kertoo.
Kansallisten symbolien tutkimuksessa pitkä jatkumo
Finellin kiinnostus sosiaalipsykologian tutkimukseen juontaa hänen gradu- ja väitöstutkimuksiinsa, jotka käsittelivät suomalaiskansallisiin symboleihin liittyviä muistoja ja tunteita.
– Olen seurannut vuodesta 2002 alkaen samoissa kouluissa, miten nuoret liittävät muistoja ja tunteita kansallisiin symboleihin. Tutkimuksessa on ollut mukana tuttuja symboleita kuten Suomen lippu mutta myös kevyempää kuvastoa urheilusta ja suomalaisista artisteista. Symbolien tunnistaminen on muuttunut siitä lähtien, kun aloitin aineiston keräämisen. Esimerkiksi kuvaa Sibeliuksesta ei enää tunnistettu kovin hyvin vuonna 2014 kerätyssä aineistossa, Finell kertoo.
Finellin kiinnostus kansallisten symbolien tutkimukseen jatkuu edelleen muun tutkimuksen ohessa.
Eerika Finell
- Professori, sosiaalipsykologia, Itä-Suomen yliopisto 1.1.2022 alkaen.
- Dosentti, sosiaalipsykologia, Itä-Suomen yliopisto, 2018.
- Yhteiskuntatieteiden tohtori, Helsingin yliopisto, 2012.
- Yhteiskuntatieteiden maisteri, Helsingin yliopisto, 2005.
- Taiteiden maisteri, Taideteollinen korkeakoulu, 1998.
Tärkeimmät tehtävät
- Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto, 2019–2021.
- Yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, 2015–2019.
- Postdoc-tutkija, Helsingin yliopisto, 2013–2015.
Painolaatuinen kuva mediakäyttöön on ladattavissa osoitteessa: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/44881?encoding=UTF-8
Lisätietoja
Eerika Finell, sosiaalipsykologian professori, Itä-Suomen yliopisto, eerika.finell@uef.fi