Koulujen sisäilmatilanteet kuormittavat rehtorien työtä

Rehtoreiden kokemuksista sisäilmaongelmaisissa kouluissa on vain vähän tutkittua tietoa. Itä-Suomen yliopistossa on nyt tutkittu, millaisia haasteita rehtorit kohtaavat kouluissa, joissa on sisäilmaongelmia. Tutkimuksessa haastatellut rehtorit kokivat, että koulujen sisäilmaongelmat lisäsivät heidän työmääräänsä huomattavasti. Erityisen työlääksi rehtorit kokivat koulurakennukseen liittyvien työtehtävien lisääntymisen, esimerkiksi sisäilmaselvityksiin sekä korjaus- ja rakennustöihin liittyvät tehtävät, jotka lisäsivät palavereja ja yhteydenpitoa rakennusalantoimijoiden ja kunnan viranomaisten kanssa. Sisäilmaongelmat lisäsivät yhteydenpitoa myös vanhempiin.

– Haastatellut rehtorit kuvasivat tilannettaan hyvin haastavaksi. Toisaalta he sijoittuivat laajan ja monitahoisen sosiaalisen verkoston vastuulliseen risteymäkohtaan. Toisaalta heiltä puuttui siinä tarvittava päätäntävalta. Suuri osa rehtoreista kokikin, että heiltä odotetaan ratkaisua sisäilmaongelmiin ilman, että heillä oli riittävää koulutusta tai valtuuksia asian ratkaisemiseen. He olivat puun ja kuoren välissä, professori Eerika Finell Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Tutkimuksessa haastateltiin 20 rehtoria eri puolilta Suomea. He työskentelivät haastatteluhetkellä kouluissa, joissa oli sisäilmaan liittyneitä ongelmia tai niitä epäiltiin. Osa kouluista toimi väistötiloissa. Haastattelut tehtiin keväällä 2020, ja ne ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa FinnChildAir-hanketta. Tutkimus julkaistiin Environmental Hazards -tiedelehdessä.

Rehtorit toivat tutkimuksessa esiin haasteita, jotka liittyivät rakennukseen, oppimisen turvaamiseen, terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja omaan jaksamiseen. Eri osa-alueiden painotukset vaihtelivat rehtorista ja kunnasta toiseen. Koulurakennukseen liittyvien tehtävien lisääntymisen ohella erityisesti erilaiset opetusjärjestelyiden muutokset lisäsivät rehtoreiden työmäärää. Näitä olivat muun muassa lukujärjestysten ja luokkatilojen muutokset, luokkakokoonpanojen järjestelyt sekä oppilaskuljetusten suunnittelu väistötiloihin. Tarpeet muutoksille saattoivat tulla hyvinkin nopealla aikataululla, ja osaltaan ne saattoivat tehdä rehtorin työstä vaikeasti ennakoitavaa.

– Opetusjärjestelyt eivät vain lisänneet ajallista työtaakkaa. Rehtorit saattoivat joutua tekemään raskaita päätöksiä ja tilanteen epävarmuus ja sisäilmaongelmien mahdolliset vaikutukset terveyteen herättivät huolta, surua ja riittämättömyyden tunteita haastateltavissa. Osa rehtoreista myös itse oireili.

Tutkimuksen perusteella koulun sisäilmaongelmien hallinta on rehtorin näkökulmasta erittäin haastavaa. Ongelmiin voi olla vaikea löytää selkeää ratkaisua, niihin liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja rehtorilla on rajoitettu mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen.

– Kaiken kaikkiaan koulun johtaminen tilanteessa, jossa sisäilman laadussa epäillään tai todetaan puutteita, voi olla iso stressitekijä rehtorille.

Lisätietoja:

Professori Eerika Finell, puh. 050 308 0368, eerika.finell(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Finell, E. & Walden, A (2023). Principals’ environmental suffering in schools with poor indoor-air quality. Environmental Hazards, doi: 10.1080/17477891.2023.2225847