Kouluruokailun nykytila ja tulevaisuus esillä webinaarissa 13.4.

Tulevaisuuden kouluruokailu - Vahvempaa yhteistyötä ja tasavertainen mahdollisuus välipaloihin

Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan ja vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivän venyessä. Oppilaiden jaksaminen tulee varmistaa tarjoamalla maksuton ja täysipainoinen välipala kaikille peruskoulun oppilaille jokaisena koulupäivänä, todetaan tuoreessa selvityksessä.

Valtioneuvoston rahoittama selvityshanke tuotti kattavan kuvauksen kouluruokailun nykytilasta. Ainutlaatuista tietoa saatiin peruskoulussa tarjottavien välipalojen valikoimasta ja tarjoamistavoista, Euroopan unionin koulujakelujärjestelmän hyödyntämisestä sekä COVID-19-pandemian aikaisesta poikkeusolojen kouluruokailusta. Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanke selvitti peruskoulujen kouluruokailun nykytilannetta sekä välipalakäytänteitä ja tarjoamismahdollisuuksia. Tuloksia hyödynnetään kouluruuan kehittämisohjelman valmistelussa ja taustatietona, kun Harrastamisen Suomen mallia kehitetään.

Selvityksen mukaan kouluruokailua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti valtakunnan, kuntien ja koulujen tasolla. Nykyisen kouluruokailusuosituksen mukaan välipalan tarjoamista suositellaan, jos koulupäivä jatkuu yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Harrastamisen Suomen mallissa koululaisille luodaan mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Mallin koordinoinnista vastaavat kunnat yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa ja rahoituksen painopiste on ammattitaitoisten ohjaajien löytämisessä. Harrastusten jatkuessa koulupäivän perään on tärkeä huolehtia myös oppilaiden jaksamisesta ja tässä välipalalla voi olla iso rooli. Kouluruokailun kehitystyön ytimessä on peruskoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen suunnitelmallinen toteuttaminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen kouluruokailun järjestämiseen.

Tekemistä vaille valmista − uudistus- ja kehittämistarpeet tunnistetaan hyvin

Tulosten pohjalta muodostettiin yksitoista toimenpidettä toteutettavaksi valtakunnan ja kunnan tasolla. Toimenpide-ehdotukset ovat konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia, mutta niiden toteutuminen edellyttää valtakunnallista ja poliittista ohjausta sekä vahvaa kuntatason sitoutumista kouluruokailun kehittämistyöhön. −Saamme tästä selvityksestä erittäin hyvää taustatietoa hallitusohjelman mukaisen kouluruoan kehittämisohjelman valmisteluun, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Suomessa on viime vuosien aikana luotu ja kehitetty kouluruokailun ja koulussa toteutettavan ruokakasvatuksen tueksi toimintamalleja ja työkaluja. − Nyt on korkea aika juurruttaa olemassa olevat työkalut koulujen arkeen, jotta voimme tulevaisuudessakin loistaa kouluruokailun mallimaana, sanoo konsortiojohtaja Tanja Tilles-Tirkkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopisto yhdessä Ammattikeittiöosaajat ry:n, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan toukokuussa 2021. Hanketta on ohjannut maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koottu ohjausryhmä.

Tulokset ja toimenpide-ehdotukset esitellään webinaarissa

Kouluruokailun nykytilasta ja hankkeen tuottamista toimenpide-ehdotuksista kuullaan lisää Kattava koululounas ja välkyt välipalat -webinaarissa 13.4.2021 klo 13–15.15. Webinaarin avaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja puheenvuoronsa esittävät myös opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Ruokaviraston ja ruokapalveluiden edustajat. Webinaari on kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa!

Webinaarin ohjelma ja osallistumislinkki

Lisätietoja:

Konsortiojohtaja Tanja Tilles-Tirkkonen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 727 9791, tanja.tilles-tirkkonen(at)uef.fi

Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hankkeen nettisivut, Twitter: @valipalat