Kutsu medialle: GeneCellNano-lippulaivan kokous 13.–14.4. valottaa uusimpia ratkaisuja yleisten kroonisten sairauksien hoitoon
Uusien biologisten lääkkeiden kuten geeni-, solu- ja nanoterapian valmisteiden tuomat mahdollisuudet yleisten kroonisten sairauksien hoitoon ovat monipuolisesti esillä Suomen Akatemian rahoittaman GeneCellNano-lippulaivan vuotuisessa tieteellisessä kokouksessa. Biomedicum Helsingissä 13–14.4.2023 järjestettävä kokous tuo yhteen yli sata huippututkijaa ja asiantuntijaa Suomesta ja ulkomailta.
Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan esityksiä. Lippulaivan johtaja, professori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja varajohtaja, professori Seppo Vainio Oulun yliopistosta ovat median tavattavissa torstaina 13.4. klo 13:45–14:15. Haastattelupyynnöt toivotaan ennalta osoitteeseen genecellnano@uef.fi.
Lippulaivat ovat omien alojensa huippututkimusta toteuttavia osaamiskeskittymiä.
– GeneCellNano-lippulaivan tavoitteena on tuottaa lääketieteellisiä innovaatioita ja syventää muun muassa akateemisten toimijoiden ja yritysten yhteistyötä uusien hoitomuotojen kaupallistamiseksi, Ylä-Herttuala kertoo.
Kotimainen koronarokote osa ohjelmaa
Torstaina 13.4. lippulaivan tutkijat esittävät katsaukset geeni- ja soluterapian sekä nanoteknologian uusiin ratkaisuihin muun muassa sydän- ja verisuonitautien, syöpätautien ja verkkokalvosairauksien hoidossa, syöpädiagnostiikassa ja koronarokotteen tehostamisessa. Perjantaina 14.4. käsitellään uusien hoitomuotojen kaupallisia mahdollisuuksia ja yritysten odotuksia sekä kuullaan kansainvälisten asiantuntijoiden esityksiä aiheista.
– Vuosikokous on tärkeä ja odotettu tieteellinen tapaaminen, kertovat lippulaivan koordinaattoreina toimivat tutkimuspäälliköt Erika Gurzeler ja Susanna Kosamo Itä-Suomen ja Oulun yliopistoista.
Geeni-, solu- ja nanoterapia kroonisten sairauksien hoidossa (GeneCellNano) -osaamiskeskittymä kehittää uusia biologisia lääkkeitä eli niin sanottuja ATMP-valmisteita, biomarkkereita ja diagnostiikkaa yleisten kroonisten sairauksien hoitoon. Keskiössä ovat innovaatiot, tuotantotekniikoiden kehittäminen ja tutkimustulosten kaupallinen soveltaminen. Myös kotimaisen koronarokotteen tutkimus ja kehitys kuuluu tähän ohjelmaan.
Lippulaiva muodostaa Suomessa alan eturivin tutkijoista, potilaita hoitavista lääkäreistä, kolmannen sektorin toimijoista sekä johtavista yrityksistä ekosysteemin, jolla on edellytykset nousta alan kansainvälisen kehityksen kärkeen. Yhteistyössä on mukana yli 30 yritystä sekä laajat tutkijaverkostot EU:ssa, USA:ssa ja Japanissa. Tieteelliseen kokoukseen osallistuu myös lippulaivan kansainvälinen ohjausryhmä. GeneCellNano on valittu Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan vuosille 2020–2024.
– Suomi on eturivin maita geeni- solu- ja nanopartikkelien tutkimuksessa. Lippulaiva tehostaa entisestään alan tutkijoiden yhteistyötä ja parantaa mahdollisuuksia uusien innovaatioiden luomiseen ja kaupallisten sovellutusten aikaansaamiseen, Ylä-Herttuala toteaa. Esimerkkinä on USA:ssa hiljattain myyntiluvan saanut virtsarakkosyövän geeniterapia, jonka tutkimus ja valmistusmenetelmien kehitys on tehty pääosin A. I. Virtanen -instituutissa Itä-Suomen yliopistossa sekä tutkimustoiminnasta syntyneessä spin-off yrityksessä Finvector Oy:ssä. Geenilääke myös valmistetaan Kuopiossa.
GeneCellNano-lippulaivan verkkosivut
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Erika Gurzeler, genecellnano@uef.fi