Lääkehoito voi aiheuttaa käyttäjälleen arjen taakkaa

Suomessa on selvitetty ensimmäisen kerran lääkehoidon aiheuttamaa arjen taakkaa pitkäaikaissairaille. Sitä voivat tutkimuksen mukaan aiheuttaa erityisesti lääkehoidon rutiinit ja terveydenhuoltojärjestelmä. Tulokset julkaistiin äskettäin BMJ Open -lehdessä. Laadullisessa tutkimuksessa testattiin Australiassa kehitettyä lääkehoitoon liittyvää taakkaa kuvaavaa mallia, joka todettiin käyttökelpoiseksi myös Suomessa.

Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.

Tutkimukseen osallistuneet pitkäaikaissairaat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä lääkehoitoonsa, sillä he kokivat sen avulla voivansa elää lähes tavallista elämää. Lääkehoitoon liittyvää taakkaa haastatelluille aiheuttaneet tekijät liittyivät erityisesti arjen lääkehoitorutiineihin ja terveydenhuoltojärjestelmään. Näitä järjestelmätasoisia taakan lähteitä olivat esimerkiksi hoidon kustannukset sekä hoidon vaihteleva laatu. Kuormittavana pidettiin myös hoidon pirstaleisuutta eli sitä, että eri sairauksia hoidetaan eri yksiköissä ja hoitava henkilökunta voi vaihtua toistuvasti.

– Lääkehoitorutiineissa taakkaa aiheuttavana tekijänä korostui tarve ennakoida ja varautua. Haastateltavat kuvasivat sitä, kuinka lääkkeet ja muut tarvittavat asiat, kuten välipalat, tuli aina pitää mukana ja esimerkiksi matkaa varten tuli varmistua siitä, että saa mukaansa riittävän määrän lääkkeitä, kertoo väitöskirjatutkija Heidi Mikkola Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.

Tutkimus osoittaa, että australialaistutkijoiden laajaan tutkimustietoon pohjautuva lääkehoidon taakkaa kuvaava malli on käyttökelpoinen myös Suomessa. Alkuperäisessä mallissa taakan osatekijöitä olivat lääkehoitorutiinit, lääkkeen ominaisuudet, haittavaikutuksista aiheutuva taakka, lääkehoidosta aiheutuva sosiaalinen taakka sekä terveydenhuollosta aiheutuva taakka lääkehoidolle.

–  Tässä tutkimuksessa uusina osatekijöinä tunnistettiin lääkehoitoon liittyvä ympäristöahdistus, jota koettiin lääkkeen tavallisesta käytöstä aiheutuvaan jätteen vuoksi, sekä lääkehoidon vaikutus työelämään. Haastateltavilla oli huolta esimerkiksi siitä, että sairaus ja sen lääkehoito vaikuttavat työpaikalla muiden käsityksiin heidän kyvystään työskennellä.

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään lääkehoitoon liittyvän taakan vaikutuksia pitkäaikaissairaiden kokemukseen ja arkeen. Terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä tiedostaa lääkehoidon aiheuttavan moninaista taakkaa pitkäaikaissairaille ja pyrkiä lievittämään sen vaikutuksia pitkäaikaissairaiden arkeen.

Tutkimuksen ryhmäkeskusteluihin osallistui 14 pitkäaikaissairasta, joilla oli astma, diabetes, sydänsairaus tai suolistosairaus. Ryhmäkeskustelut käytiin sairausryhmittäin, jotta ryhmän osallistujilla olisi yhteistä tarttumapintaa. Monet osallistujat kuitenkin sairastivat useampaa kuin yhtä pitkäaikaissairautta.

Mikkolan väitöskirjatutkimuksen seuraavassa vaiheessa tutkitaan lääkehoidosta aiheutuvan taakan yleisyyttä suomalaisväestössä.  Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkosto RATTI on julkaissut tutkimuksesta myös Policy Briefin eli politiikkasuosituksen.

Lisätietoja:

Heidi Mikkola, heidi.mikkola(a)uef.fi, 029 522 3665
Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos
Tutkija, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Tutkimusartikkeli:

Mikkola H, Dimitrow M, Hämeen-Anttila K, Laukkanen E, Airaksinen M: Understanding medication-related burden from patient perspectives: a qualitative study testing the applicability of the conceptual model among chronically ill outpatients in Finland. BMJ Open 2023;13:e077214. doi:10.1136/bmjopen-2023-077214.