Lasse Peltonen aloittaa ympäristökonfliktien hallinnan professorina

Hallintotieteiden tohtori Lasse Peltonen aloittaa ympäristökonfliktien hallinnan professorin vakituisessa tehtävässä Itä-Suomen yliopistossa 1.6.2021. Hänellä on pitkä kokemus konfliktien tutkimuksesta ja myös sovittelijan roolista.

Ympäristökonfliktien sovittelulle on tarvetta enenevässä määrin, mutta kaikenlaiset rähinät eivät täytä ympäristökonfliktin määritelmää.

– Konfliktissa yksi toimija estää tai häiritsee jonkun toisen toimijan tekemistä, mutta mikä tahansa jännite tai väittely ei ole konflikti, vaan konfliktissa osapuolet alkavat tietoisesti tekemään toimenpiteitä toista vastaan. Konflikti on näkyvä kiista, joka voi johtaa esimerkiksi oikeusjuttuihin, julkisiin ulostuloihin tai sotaan ja väkivaltaan asti, Peltonen luonnehtii.

Ympäristökonflikteihin liittyy usein mutkikkuutta, useita osapuolia, oikeudellista sääntelyä, eettisiä arvoja ja disinformaatiotakin. Peltosen professuurin nimike lupaa ympäristökonfliktien hallintaa, mutta voiko monikärkisiä konflikteja hallita?

Peltonen myöntää, että hallinnan käsite tuntuu joskus mahdottomalta konfliktien moninaisuuden näkökulmasta. Hallinnan käsitteen tekee paremmin ymmärrettäväksi taustalla oleva englanninkielinen governance-termi, joka viittaa julkista hallintoa laajempiin, monimuotoisiin ja monen toimijan välisiin tapoihin vastata yhteiskunnan haasteisiin.

Konflikti vie osapuolet mennessään ja tilanne voi näyttää kaoottiselle, mutta konfliktien tutkija hahmottaa tilanteissa säännönmukaisuutta ja eri vaiheita.

– Ympäristökonfliktit etenevät kärjistymisen ja lientymisen sykleissä: alkuvaiheessa havaitaan eriäviä tavoitteita, jokin laukaiseva tekijä johtaa kärjistymiseen, jota seuraa haltuunottoja ja ratkaisuyrityksiä. Puhutaan konfliktiepisodeista, leimahduksista, joita ruokkivat tietyt olosuhteet. Konfliktien juurisyyt voivat ruokkia yksittäisten kiistojen kierteitä, ja ne tarjoavat erilaisen tarkastelutavan leimahduksiin nähden.

Tälläkin hetkellä maailmalla roihuaa ympäristökonflikteja, joiden juurisyyt ovat syvällä yhteiskunnallisessa eriarvoisuudessa.

– Eriarvoistavat yhteiskuntarakenteet linkittyvät luonnonvarojen käyttöön, hallintaan ja omistukseen, ja ne aiheuttavat konflikteja ja äärimmillään sisällissotia maailmalla. Konfliktien hallinta ei ole yksittäisten tulipalojen sammuttamista, neuvottelua tai sovittelua, vaan oikeusvaltion instituutiot ovat tärkeä osa konfliktihallinnan rakenteita. Olemme Suomessa siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meillä ei ole väkivaltaisia ympäristökonflikteja.

Ympäristöpolitiikan opinnoista tutkijaksi ja yrittäjäksi

Monimuotoisten ympäristökonfliktien ymmärtäminen ja tutkimus vaativat monitieteistä lähestymistä. Konfliktien hallinnassa olisi käyttöä muun muassa sosiaalipsykologin, juristin ja taloustieteilijän ymmärrykselle sekä peliteorianteorian tuntemukselle.

Peltosen oma tausta on ympäristöpolitiikan opinnoissa. Hän väitteli hallintotieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2003. Väitöstutkimus käsitteli konfliktien siivittämää ympäristöpolitiikan muotoutumista Tampereella 1950-luvulta 1990-luvulle.

Sittemmin Peltonen on toiminut yhdyskuntasuunnittelun tutkimuksen parissa ja osallistunut lukuisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka ovat käsitelleet muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumista, kaupunkisuunnittelun ja naapuruussuhteiden kiistoja sekä kaivoshankkeisiin liittyviä konflikteja.

Peltonen toimii myös Akordi-yrityksessä, joka toimii neutraalina sovittelijana vaikeissa ja kiistanalaisissa ympäristösuunnittelun ja -päätöksenteon prosesseissa. Hän on Akordin toinen perustajajäsen.

Keskeinen ponsi oman yrityksen perustamiseen oli Peltosen tutkimusvierailu Yhdysvaltoihin vuosina 2012-2013. Vierailun aikana hän perehtyi konfliktinratkaisun käytäntöihin ja tutustui muun muassa Consensus Building Instituten toimintaan.

– Sain oppia konsensuksen rakentamisen menetelmistä Yhdysvalloista. Näin, miten siellä lähestytään monenvälisiä konfliktitilanteita. Yhdysvalloissa on jo pitkään kehitetty kiinnostavia, vaihtoehtoisen riidanratkaisun menetelmiä muun muassa kalliiden oikeudenkäyntien välttämiseksi.

Peltosta kiinnostaa varsinkin intressilähtöinen neuvotteluteoreettinen lähestymistapa, eli miten neuvottelutilanteessa saadaan rakennettua hyväksyttäviä ratkaisuja osapuolten tarpeista ja intresseistä käsin valmiiden kannanottojen ja vaatimusten pallottelun sijaan.

Tutkittua tietoa vaikutusten arviointiin

Peltosella on kokemusta ympäristökonfliktien sovittelemisesta, mutta hän painottaa tutkijan ja sovittelijan roolien eroa.

Tutkija ei ole sovittelija. Konfliktien tutkija voi auttaa ymmärtämään konflikteja ja niiden taustoja sekä niiden käsittelyyn liittyviä ratkaisumalleja. Myös ympäristötutkimuksella ja -tutkijoilla voi olla tärkeä rooli konfliktien ratkaisussa, jos ympäristökiistoissa tarvitaan tietoa esimerkiksi neuvoteltavien ratkaisujen vaikutuksista. Tutkijat voivat mallintaa maankäytön tai vesivarojen muutoksia ja tehdä osapuolille puolueettomasti ymmärrettäväksi, mitä tietyn alueen maankäytön muutoksesta seuraa.

Parhaillaan Peltonen johtaa strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa CORE-hanketta, joka tutkii ja kehittää yhteistoiminnallisia, konflikteja ennakoivia ja ehkäiseviä menettelytapoja ympäristöpäätöksenteon haasteisiin. Hän vetää myös Suomalaisen sovittelun tila ja mahdollisuudet -hanketta, jota rahoittaa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Hankkeessa muodostetaan kansallista kokonaiskuvaa sovittelun eri käytänteistä kuten rikos- ja riita-asioiden sovittelusta, työyhteisösovittelusta ja koulujen vertaissovittelusta. Tavoitteena on hahmottaa suuntaa myös ympäristökonfliktien sovittelulle tulevaisuudessa.

Lasse Peltonen

  • Ympäristökonfliktien hallinnan professori, Itä-Suomen yliopisto, 1.6.2021-
  • Hallintotieteiden tohtori (ympäristöpolitiikka), Tampereen yliopisto, 2003

Tärkeimmät tehtävät

  • Ympäristökonfliktien hallinnan ma. professori, Itä-Suomen yliopisto, 2016-
  • Perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, Akordi Oy, 2013-
  • Vieraileva tutkija, Tufts University, Yhdysvallat, 2012-2013
  • Vanhempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, 2012-2013
  • Vanhempi tutkija ja tutkimuskoordinaattori, Suomen ympäristökeskus, 2011-2015
  • Tutkimusjohtaja, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, Teknillinen korkeakoulu ja Aalto-yliopisto, 2008-2011

Lisätietoja

Lasse Peltonen, ympäristökonfliktien hallinnan professori, historia- ja maantieteiden laitos, lasse.peltonen@uef.fi, p. 050 466 7204

Tilaa