Lukiovuosien haastavuus tulisi huomioida paremmin – opiskelijoiden uupumusta voidaan ehkäistä oikeilla toimenpiteillä
Koulu-uupumus voi näyttäytyä opiskelijoilla eri tavoin. Toinen saattaa olla väsynyt ja ahdistuneen oloinen, kun taas toinen suhtautuu uupuneena kouluun kielteisesti. Erilaiset uupumuksen merkit ja ilmenemismuodot olisi tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain. On todennäköistä, että opiskelijalla, jolla on uupumusoireita yhdellä osa-alueella, on niitä myöhemmin myös muilla osa-alueilla.
Väitöskirjatutkija Fiia Söderholm selvitti juuri julkaistussa tutkimuksessaan lukiolaisten saaman tuen, koulu-uupumuksen ja koulutukseen kiinnittymisen yhteyksiä sekä koulu-uupumuksen eri osa-alueiden kehitystä lukion aikana.
Tulosten mukaan uupumusasteinen väsymys, kyynisyys ja riittämättömyys olivat yhteydessä toisiinsa lukion ensimmäisenä vuonna. Mitä enemmän koulu-uupumus kasvoi sen jälkeen yhdellä osa-alueella, sitä enemmän se lisääntyi myös kahdella muulla osa-alueella.
Söderholmin mukaan lukion ensimmäisenä vuonna korkeimmillaan kolmesta osa-alueesta oli uupumusasteinen väsymys. Se myös säilyi suunnilleen samalla tasolla lukio-opintojen ajan. Sen sijaan alun perin matalammalla tasolla olleet kyynisyys ja riittämättömyys lisääntyivät vuosien myötä.
Myös koulutukseen kiinnittymisen ja uupumuksen yhteyksillä oli eroja. Jos opiskelija oli kiinnittynyt opiskeluihinsa tunneperäisesti, se ennusti vähemmän uupumusasteista väsymystä ja riittämättömyyttä. Jos taas kiinnittyminen liittyi omiin tavoitteisiin ja koulutuksen mielekkyyteen, ennusti se vähemmän kyynisyyttä.
Tytöillä oli enemmän uupumusasteista väsymystä ja riittämättömyyttä kuin pojilla, kyynisyydessä ei ollut eroja sukupuolten välillä.
Uupumusta jo peruskoulusta lähtien?
Tutkimuksessa selvisi, että yläkoulussa saatu tuki ei ollut lainkaan yhteydessä lukiossa koettuun koulu-uupumukseen. Sen sijaan lukiossa saatuun tukeen löytyi yhteyksiä. Mitä useammin opiskelija koki saaneensa tarvitsemaansa tukea esimerkiksi oppimiseen liittyen, sitä vähemmän uupumusta oli lukion ensimmäisenä vuonna. Lukion tuki ei kuitenkaan riittänyt estämään uupumuksen lisääntymistä toisena ja kolmantena vuonna.
Söderholmin mukaan on mahdollista, että opiskelijat ovat uupuneita jo lukioon tullessaan, sillä erityisesti uupumusasteinen väsymys on suhteellisen korkealla tasolla jo lukion alkaessa. Tärkeää olisikin hänen mukaansa pohtia, onko peruskoulussa joitakin tekijöitä, jotka lisäävät uupumusriskiä. Myös toimivat tiedonsiirtokäytänteet yläkoulujen ja lukioiden välillä ovat erityisen tärkeitä.
Oikein kohdennettua tukea lukioihin
Olennaista olisi huomioida lukiossa tapahtuvien vaatimusten lisääntyminen toisen ja kolmannen vuoden aikana sekä näistä vaatimuksista mahdollisesti seuraava uupumus. Tuona aikana oppisisällöt vaikeutuvat, vaatimukset itsenäiseen opiskeluun kasvavat ja paine lähestyvistä ylioppilaskirjoituksista lisääntyy. Söderholmin aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että myös koulutukseen kiinnittyminen heikkenee lukion ensimmäisen vuoden jälkeen.
Söderholm toivookin, että lukiovuosien erilaisuus ja haastavuus huomioitaisiin nykyistä paremmin. Samalla olisi hyvä kohdentaa tukitoimia niiden mukaisesti, jotta uupumuskehitystä voitaisi ehkäistä. Lisäksi huomionarvoista olisi pohtia muitakin rakenteellisia tekijöitä, esimerkiksi millaisia vaatimuksia opetussuunnitelma asettaa oppilaille peruskoulussa sekä opiskelijoille lukiossa, ja miten ylioppilastutkinnon suuri painoarvo korkeakouluvalinnoissa vaikuttaa lukiolaisten kokemuksiin.
Söderholm korostaa kuitenkin ennen kaikkea sitä, että tukea pitäisi olla saatavilla lukio-opiskelijoille riittävästi ja matalalla kynnyksellä, yksilölliset tarpeet huomioiden. Tulevaisuudessa olisi tärkeää selvittää, millaista tukea ja keneltä lukiolaiset sitä erityisesti haluaisivat.
Artikkelin tiedot:
Söderholm, F., Viljaranta, J., Hirvonen, R., Tuominen, H., Lappalainen, K., & Holopainen, L. (2024). The development of exhaustion, cynicism, and inadequacy in general upper secondary education: perceived and received support, student engagement, and gender as predictors. Scandinavian Journal of Educational Research, 1–17. https://doi.org/10.1080/00313831.2024.2419066
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Fiia Söderholm, fiia.soderholm@uef.fi, p. 050 462 7409
https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/motivaatio-oppiminen-ja-hyvinvointi-molewe-uef/